Liite:Verbitaivutus/suomi/loppua

Wikisanakirjasta
Vartalot
vokaalivartalo -
heikko vokaalivartalo lopu-
vahva vokaalivartalo loppu-
konsonanttivartalo -

Persoonamuodot[muokkaa]

Indikatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä lopun en lopu minä olen loppunut en ole loppunut
sinä loput et lopu sinä olet loppunut et ole loppunut
hän loppuu ei lopu hän on loppunut ei ole loppunut
me lopumme emme lopu me olemme loppuneet emme ole loppuneet
te
Te
loputte
-"-
ette lopu
-"-
te
Te
olette loppuneet
olette loppunut
ette ole loppuneet
ette ole loppunut
he loppuvat eivät lopu he ovat loppuneet eivät ole loppuneet
passiivi loputaan ei loputa passiivi on loputtu ei ole loputtu
imperfekti pluskvamperfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä lopuin en loppunut minä olin loppunut en ollut loppunut
sinä lopuit et loppunut sinä olit loppunut et ollut loppunut
hän loppui ei loppunut hän oli loppunut ei ollut loppunut
me lopuimme emme loppuneet me olimme loppuneet emme olleet loppuneet
te
Te
lopuitte
-"-
ette loppuneet
ette loppunut
te
Te
olitte loppuneet
olitte loppunut
ette olleet loppuneet
ette olleet loppunut
he loppuivat eivät loppuneet he olivat loppuneet eivät olleet loppuneet
passiivi loputtiin ei loputtu passiivi oli loputtu ei ollut loputtu
Konditionaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä loppuisin en loppuisi minä olisin loppunut en olisi loppunut
sinä loppuisit et loppuisi sinä olisit loppunut et olisi loppunut
hän loppuisi ei loppuisi hän olisi loppunut ei olisi loppunut
me loppuisimme emme loppuisi me olisimme loppuneet emme olisi loppuneet
te
Te
loppuisitte
-"-
ette loppuisi
-"-
te
Te
olisitte loppuneet
olisitte loppunut
ette olisi loppuneet
ette olisi loppunut
he loppuisivat eivät loppuisi he olisivat loppuneet eivät olisi loppuneet
passiivi loputtaisiin ei loputtaisi passiivi olisi loputtu ei olisi loputtu
Potentiaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä loppunen en loppune minä lienen loppunut en liene loppunut
sinä loppunet et loppune sinä lienet loppunut et liene loppunut
hän loppunee ei loppune hän lienee loppunut ei liene loppunut
me loppunemme emme loppune me lienemme loppuneet emme liene loppuneet
te
Te
loppunette
-"-
ette loppune
-"-
te
Te
lienette loppuneet
lienette loppunut
ette liene loppuneet
ette liene loppunut
he loppunevat eivät loppune he lienevät loppuneet eivät liene loppuneet
passiivi loputtaneen ei loputtane passiivi lienee loputtu ei liene loputtu
Imperatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä minä
sinä lopu älä lopu sinä
hän loppukoon älköön loppuko hän olkoon loppunut älköön olko loppunut
me loppukaamme älkäämme loppuko me
te
Te
loppukaa
-"-
älkää loppuko
-"-
te
Te
he loppukoot älkööt loppuko he olkoot loppuneet älkööt olko loppuneet
passiivi loputtakoon älköön loputtako passiivi olkoon loputtu älköön olko loputtu

Nominaalimuodot[muokkaa]

infinitiivit partisiipit
aktiivi passiivi aktiivi passiivi
1. loppua preesens loppuva loputtava
pitkä 1. loppuakseen1 perfekti loppunut loputtu
2. inessiivi loppuessa2 loputtaessa agentti loppuma4
instruktiivi loppuen kielteinen agentti loppumaton
3. inessiivi loppumassa 1) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto

2) voidaan käyttää omistusliitteen kanssa
3) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto
4) käytetään vain transitiiviverbeistä kuten "tehdä", esim. "äidin tekemä ruoka"; ei intransitiiviverbeistä kuten "kuolla"

elatiivi loppumasta
illatiivi loppumaan
adessiivi loppumalla
abessiivi loppumatta
instruktiivi loppuman loputtaman
4. loppuminen
5 loppumaisillaan3