Liite:Verbitaivutus/suomi/loikoilla

Wikisanakirjasta
Vartalot
vokaalivartalo loikoile-
heikko vokaalivartalo -
vahva vokaalivartalo -
konsonanttivartalo loikoil-

Persoonamuodot[muokkaa]

Indikatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä loikoilen en loikoile minä olen loikoillut en ole loikoillut
sinä loikoilet et loikoile sinä olet loikoillut et ole loikoillut
hän loikoilee ei loikoile hän on loikoillut ei ole loikoillut
me loikoilemme emme loikoile me olemme loikoilleet emme ole loikoilleet
te
Te
loikoilette
-"-
ette loikoile
-"-
te
Te
olette loikoilleet
olette loikoillut
ette ole loikoilleet
ette ole loikoillut
he loikoilevat eivät loikoile he ovat loikoilleet eivät ole loikoilleet
passiivi loikoillaan ei loikoilla passiivi on loikoiltu ei ole loikoiltu
imperfekti pluskvamperfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä loikoilin en loikoillut minä olin loikoillut en ollut loikoillut
sinä loikoilit et loikoillut sinä olit loikoillut et ollut loikoillut
hän loikoili ei loikoillut hän oli loikoillut ei ollut loikoillut
me loikoilimme emme loikoilleet me olimme loikoilleet emme olleet loikoilleet
te
Te
loikoilitte
-"-
ette loikoilleet
ette loikoillut
te
Te
olitte loikoilleet
olitte loikoillut
ette olleet loikoilleet
ette olleet loikoillut
he loikoilivat eivät loikoilleet he olivat loikoilleet eivät olleet loikoilleet
passiivi loikoiltiin ei loikoiltu passiivi oli loikoiltu ei ollut loikoiltu
Konditionaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä loikoilisin en loikoilisi minä olisin loikoillut en olisi loikoillut
sinä loikoilisit et loikoilisi sinä olisit loikoillut et olisi loikoillut
hän loikoilisi ei loikoilisi hän olisi loikoillut ei olisi loikoillut
me loikoilisimme emme loikoilisi me olisimme loikoilleet emme olisi loikoilleet
te
Te
loikoilisitte
-"-
ette loikoilisi
-"-
te
Te
olisitte loikoilleet
olisitte loikoillut
ette olisi loikoilleet
ette olisi loikoillut
he loikoilisivat eivät loikoilisi he olisivat loikoilleet eivät olisi loikoilleet
passiivi loikoiltaisiin ei loikoiltaisi passiivi olisi loikoiltu ei olisi loikoiltu
Potentiaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä loikoillen en loikoille minä lienen loikoillut en liene loikoillut
sinä loikoillet et loikoille sinä lienet loikoillut et liene loikoillut
hän loikoillee ei loikoille hän lienee loikoillut ei liene loikoillut
me loikoillemme emme loikoille me lienemme loikoilleet emme liene loikoilleet
te
Te
loikoillette
-"-
ette loikoille
-"-
te
Te
lienette loikoilleet
lienette loikoillut
ette liene loikoilleet
ette liene loikoillut
he loikoillevat eivät loikoille he lienevät loikoilleet eivät liene loikoilleet
passiivi loikoiltaneen ei loikoiltane passiivi lienee loikoiltu ei liene loikoiltu
Imperatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä minä
sinä loikoile älä loikoile sinä
hän loikoilkoon älköön loikoilko hän olkoon loikoillut älköön olko loikoillut
me loikoilkaamme älkäämme loikoilko me
te
Te
loikoilkaa
-"-
älkää loikoilko
-"-
te
Te
he loikoilkoot älkööt loikoilko he olkoot loikoilleet älkööt olko loikoilleet
passiivi loikoiltakoon älköön loikoiltako passiivi olkoon loikoiltu älköön olko loikoiltu

Nominaalimuodot[muokkaa]

infinitiivit partisiipit
aktiivi passiivi aktiivi passiivi
1. loikoilla preesens loikoileva loikoiltava
pitkä 1. loikoillakseen1 perfekti loikoillut loikoiltu
2. inessiivi loikoillessa2 loikoiltaessa agentti loikoilema4
instruktiivi loikoillen kielteinen agentti loikoilematon
3. inessiivi loikoilemassa 1) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto

2) voidaan käyttää omistusliitteen kanssa
3) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto
4) ma-infinitiivi eli kolmannen infinitiivin perusmuoto, jota ei voida käyttää agenttipartisiippina
(esim. isoisän rakentama talo), jos verbi on merkitykseltään intransitiivinen; älä sekoita intransitiivi-
verbien substantiiveina käytettäviin ma-infinitiiveihin (esim. kuolla -> kuolema)

elatiivi loikoilemasta
illatiivi loikoilemaan
adessiivi loikoilemalla
abessiivi loikoilematta
instruktiivi loikoileman loikoiltaman
4. loikoileminen
5 loikoilemaisillaan3