Liite:Verbitaivutus/suomi/kolistella

Wikisanakirjasta
Vartalot
vokaalivartalo kolistele-
heikko vokaalivartalo -
vahva vokaalivartalo -
konsonanttivartalo kolistel-

Persoonamuodot[muokkaa]

Indikatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä kolistelen en kolistele minä olen kolistellut en ole kolistellut
sinä kolistelet et kolistele sinä olet kolistellut et ole kolistellut
hän kolistelee ei kolistele hän on kolistellut ei ole kolistellut
me kolistelemme emme kolistele me olemme kolistelleet emme ole kolistelleet
te
Te
kolistelette
-"-
ette kolistele
-"-
te
Te
olette kolistelleet
olette kolistellut
ette ole kolistelleet
ette ole kolistellut
he kolistelevat eivät kolistele he ovat kolistelleet eivät ole kolistelleet
passiivi kolistellaan ei kolistella passiivi on kolisteltu ei ole kolisteltu
imperfekti pluskvamperfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä kolistelin en kolistellut minä olin kolistellut en ollut kolistellut
sinä kolistelit et kolistellut sinä olit kolistellut et ollut kolistellut
hän kolisteli ei kolistellut hän oli kolistellut ei ollut kolistellut
me kolistelimme emme kolistelleet me olimme kolistelleet emme olleet kolistelleet
te
Te
kolistelitte
-"-
ette kolistelleet
ette kolistellut
te
Te
olitte kolistelleet
olitte kolistellut
ette olleet kolistelleet
ette olleet kolistellut
he kolistelivat eivät kolistelleet he olivat kolistelleet eivät olleet kolistelleet
passiivi kolisteltiin ei kolisteltu passiivi oli kolisteltu ei ollut kolisteltu
Konditionaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä kolistelisin en kolistelisi minä olisin kolistellut en olisi kolistellut
sinä kolistelisit et kolistelisi sinä olisit kolistellut et olisi kolistellut
hän kolistelisi ei kolistelisi hän olisi kolistellut ei olisi kolistellut
me kolistelisimme emme kolistelisi me olisimme kolistelleet emme olisi kolistelleet
te
Te
kolistelisitte
-"-
ette kolistelisi
-"-
te
Te
olisitte kolistelleet
olisitte kolistellut
ette olisi kolistelleet
ette olisi kolistellut
he kolistelisivat eivät kolistelisi he olisivat kolistelleet eivät olisi kolistelleet
passiivi kolisteltaisiin ei kolisteltaisi passiivi olisi kolisteltu ei olisi kolisteltu
Potentiaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä kolistellen en kolistelle minä lienen kolistellut en liene kolistellut
sinä kolistellet et kolistelle sinä lienet kolistellut et liene kolistellut
hän kolistellee ei kolistelle hän lienee kolistellut ei liene kolistellut
me kolistellemme emme kolistelle me lienemme kolistelleet emme liene kolistelleet
te
Te
kolistellette
-"-
ette kolistelle
-"-
te
Te
lienette kolistelleet
lienette kolistellut
ette liene kolistelleet
ette liene kolistellut
he kolistellevat eivät kolistelle he lienevät kolistelleet eivät liene kolistelleet
passiivi kolisteltaneen ei kolisteltane passiivi lienee kolisteltu ei liene kolisteltu
Imperatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä minä
sinä kolistele älä kolistele sinä
hän kolistelkoon älköön kolistelko hän olkoon kolistellut älköön olko kolistellut
me kolistelkaamme älkäämme kolistelko me
te
Te
kolistelkaa
-"-
älkää kolistelko
-"-
te
Te
he kolistelkoot älkööt kolistelko he olkoot kolistelleet älkööt olko kolistelleet
passiivi kolisteltakoon älköön kolisteltako passiivi olkoon kolisteltu älköön olko kolisteltu

Nominaalimuodot[muokkaa]

infinitiivit partisiipit
aktiivi passiivi aktiivi passiivi
1. kolistella preesens kolisteleva kolisteltava
pitkä 1. kolistellakseen1 perfekti kolistellut kolisteltu
2. inessiivi kolistellessa2 kolisteltaessa agentti kolistelema4
instruktiivi kolistellen kielteinen agentti kolistelematon
3. inessiivi kolistelemassa 1) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto

2) voidaan käyttää omistusliitteen kanssa
3) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto
4) ma-infinitiivi eli kolmannen infinitiivin perusmuoto, jota ei voida käyttää agenttipartisiippina
(esim. isoisän rakentama talo), jos verbi on merkitykseltään intransitiivinen; älä sekoita intransitiivi-
verbien substantiiveina käytettäviin ma-infinitiiveihin (esim. kuolla -> kuolema)

elatiivi kolistelemasta
illatiivi kolistelemaan
adessiivi kolistelemalla
abessiivi kolistelematta
instruktiivi kolisteleman kolisteltaman
4. kolisteleminen
5 kolistelemaisillaan3