Liite:Verbitaivutus/suomi/kieliä

Wikisanakirjasta
Vartalot
vokaalivartalo kieli-
heikko vokaalivartalo -
vahva vokaalivartalo -
konsonanttivartalo -

Persoonamuodot[muokkaa]

Indikatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä kielin en kieli minä olen kielinyt en ole kielinyt
sinä kielit et kieli sinä olet kielinyt et ole kielinyt
hän kielii ei kieli hän on kielinyt ei ole kielinyt
me kielimme emme kieli me olemme kielineet emme ole kielineet
te
Te
kielitte
-"-
ette kieli
-"-
te
Te
olette kielineet
olette kielinyt
ette ole kielineet
ette ole kielinyt
he kielivät eivät kieli he ovat kielineet eivät ole kielineet
passiivi kielitään ei kielitä passiivi on kielitty ei ole kielitty
imperfekti pluskvamperfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä kielin en kielinyt minä olin kielinyt en ollut kielinyt
sinä kielit et kielinyt sinä olit kielinyt et ollut kielinyt
hän kieli ei kielinyt hän oli kielinyt ei ollut kielinyt
me kielimme emme kielineet me olimme kielineet emme olleet kielineet
te
Te
kielitte
-"-
ette kielineet
ette kielinyt
te
Te
olitte kielineet
olitte kielinyt
ette olleet kielineet
ette olleet kielinyt
he kielivät eivät kielineet he olivat kielineet eivät olleet kielineet
passiivi kielittiin ei kielitty passiivi oli kielitty ei ollut kielitty
Konditionaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä kielisin en kielisi minä olisin kielinyt en olisi kielinyt
sinä kielisit et kielisi sinä olisit kielinyt et olisi kielinyt
hän kielisi ei kielisi hän olisi kielinyt ei olisi kielinyt
me kielisimme emme kielisi me olisimme kielineet emme olisi kielineet
te
Te
kielisitte
-"-
ette kielisi
-"-
te
Te
olisitte kielineet
olisitte kielinyt
ette olisi kielineet
ette olisi kielinyt
he kielisivät eivät kielisi he olisivat kielineet eivät olisi kielineet
passiivi kielittäisiin ei kielittäisi passiivi olisi kielitty ei olisi kielitty
Potentiaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä kielinen en kieline minä lienen kielinyt en liene kielinyt
sinä kielinet et kieline sinä lienet kielinyt et liene kielinyt
hän kielinee ei kieline hän lienee kielinyt ei liene kielinyt
me kielinemme emme kieline me lienemme kielineet emme liene kielineet
te
Te
kielinette
-"-
ette kieline
-"-
te
Te
lienette kielineet
lienette kielinyt
ette liene kielineet
ette liene kielinyt
he kielinevät eivät kieline he lienevät kielineet eivät liene kielineet
passiivi kielittäneen ei kielittäne passiivi lienee kielitty ei liene kielitty
Imperatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä minä
sinä kieli älä kieli sinä
hän kieliköön älköön kielikö hän olkoon kielinyt älköön olko kielinyt
me kielikäämme älkäämme kielikö me
te
Te
kielikää
-"-
älkää kielikö
-"-
te
Te
he kielikööt älkööt kielikö he olkoot kielineet älkööt olko kielineet
passiivi kielittäköön älköön kielittäkö passiivi olkoon kielitty älköön olko kielitty

Nominaalimuodot[muokkaa]

infinitiivit partisiipit
aktiivi passiivi aktiivi passiivi
1. kieliä preesens kielivä kielittävä
pitkä 1. kieliäkseen1 perfekti kielinyt kielitty
2. inessiivi kieliessä2 kielittäessä agentti kielimä4
instruktiivi kielien kielteinen agentti kielimätön
3. inessiivi kielimässä 1) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto

2) voidaan käyttää omistusliitteen kanssa
3) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto
4) käytetään vain transitiiviverbeistä kuten "tehdä", esim. "äidin tekemä ruoka"; ei intransitiiviverbeistä kuten "kuolla"

elatiivi kielimästä
illatiivi kielimään
adessiivi kielimällä
abessiivi kielimättä
instruktiivi kielimän kielittämän
4. kieliminen
5 kielimäisillään3