Liite:Verbitaivutus/suomi/keimailla

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vartalot
vokaalivartalo keimaile-
heikko vokaalivartalo -
vahva vokaalivartalo -
konsonanttivartalo keimail-

Persoonamuodot[muokkaa]

Indikatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä keimailen en keimaile minä olen keimaillut en ole keimaillut
sinä keimailet et keimaile sinä olet keimaillut et ole keimaillut
hän keimailee ei keimaile hän on keimaillut ei ole keimaillut
me keimailemme emme keimaile me olemme keimailleet emme ole keimailleet
te
Te
keimailette
-"-
ette keimaile
-"-
te
Te
olette keimailleet
olette keimaillut
ette ole keimailleet
ette ole keimaillut
he keimailevat eivät keimaile he ovat keimailleet eivät ole keimailleet
passiivi keimaillaan ei keimailla passiivi on keimailtu ei ole keimailtu
imperfekti pluskvamperfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä keimailin en keimaillut minä olin keimaillut en ollut keimaillut
sinä keimailit et keimaillut sinä olit keimaillut et ollut keimaillut
hän keimaili ei keimaillut hän oli keimaillut ei ollut keimaillut
me keimailimme emme keimailleet me olimme keimailleet emme olleet keimailleet
te
Te
keimailitte
-"-
ette keimailleet
ette keimaillut
te
Te
olitte keimailleet
olitte keimaillut
ette olleet keimailleet
ette olleet keimaillut
he keimailivat eivät keimailleet he olivat keimailleet eivät olleet keimailleet
passiivi keimailtiin ei keimailtu passiivi oli keimailtu ei ollut keimailtu
Konditionaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä keimailisin en keimailisi minä olisin keimaillut en olisi keimaillut
sinä keimailisit et keimailisi sinä olisit keimaillut et olisi keimaillut
hän keimailisi ei keimailisi hän olisi keimaillut ei olisi keimaillut
me keimailisimme emme keimailisi me olisimme keimailleet emme olisi keimailleet
te
Te
keimailisitte
-"-
ette keimailisi
-"-
te
Te
olisitte keimailleet
olisitte keimaillut
ette olisi keimailleet
ette olisi keimaillut
he keimailisivat eivät keimailisi he olisivat keimailleet eivät olisi keimailleet
passiivi keimailtaisiin ei keimailtaisi passiivi olisi keimailtu ei olisi keimailtu
Potentiaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä keimaillen en keimaille minä lienen keimaillut en liene keimaillut
sinä keimaillet et keimaille sinä lienet keimaillut et liene keimaillut
hän keimaillee ei keimaille hän lienee keimaillut ei liene keimaillut
me keimaillemme emme keimaille me lienemme keimailleet emme liene keimailleet
te
Te
keimaillette
-"-
ette keimaille
-"-
te
Te
lienette keimailleet
lienette keimaillut
ette liene keimailleet
ette liene keimaillut
he keimaillevat eivät keimaille he lienevät keimailleet eivät liene keimailleet
passiivi keimailtaneen ei keimailtane passiivi lienee keimailtu ei liene keimailtu
Imperatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä minä
sinä keimaile älä keimaile sinä
hän keimailkoon älköön keimailko hän olkoon keimaillut älköön olko keimaillut
me keimailkaamme älkäämme keimailko me
te
Te
keimailkaa
-"-
älkää keimailko
-"-
te
Te
he keimailkoot älkööt keimailko he olkoot keimailleet älkööt olko keimailleet
passiivi keimailtakoon älköön keimailtako passiivi olkoon keimailtu älköön olko keimailtu

Nominaalimuodot[muokkaa]

infinitiivit partisiipit
aktiivi passiivi aktiivi passiivi
1. keimailla preesens keimaileva keimailtava
pitkä 1. keimaillakseen1 perfekti keimaillut keimailtu
2. inessiivi keimaillessa2 keimailtaessa agentti keimailema4
instruktiivi keimaillen kielteinen agentti keimailematon
3. inessiivi keimailemassa 1) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto

2) voidaan käyttää omistusliitteen kanssa
3) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto
4) ma-infinitiivi eli kolmannen infinitiivin perusmuoto, jota ei voida käyttää agenttipartisiippina
(esim. isoisän rakentama talo), jos verbi on merkitykseltään intransitiivinen; älä sekoita intransitiivi-
verbien substantiiveina käytettäviin ma-infinitiiveihin (esim. kuolla -> kuolema)

elatiivi keimailemasta
illatiivi keimailemaan
adessiivi keimailemalla
abessiivi keimailematta
instruktiivi keimaileman keimailtaman
4. nominatiivi keimaileminen
partitiivi keimailemista
5 keimailemaisillaan3