Liite:Verbitaivutus/suomi/kaikua

Wikisanakirjasta
Vartalot
vokaalivartalo -
heikko vokaalivartalo kaiu-
vahva vokaalivartalo kaiku-
konsonanttivartalo -

Persoonamuodot[muokkaa]

Indikatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä kaiun en kaiu minä olen kaikunut en ole kaikunut
sinä kaiut et kaiu sinä olet kaikunut et ole kaikunut
hän kaikuu ei kaiu hän on kaikunut ei ole kaikunut
me kaiumme emme kaiu me olemme kaikuneet emme ole kaikuneet
te
Te
kaiutte
-"-
ette kaiu
-"-
te
Te
olette kaikuneet
olette kaikunut
ette ole kaikuneet
ette ole kaikunut
he kaikuvat eivät kaiu he ovat kaikuneet eivät ole kaikuneet
passiivi kaiutaan ei kaiuta passiivi on kaiuttu ei ole kaiuttu
imperfekti pluskvamperfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä kaiuin en kaikunut minä olin kaikunut en ollut kaikunut
sinä kaiuit et kaikunut sinä olit kaikunut et ollut kaikunut
hän kaikui ei kaikunut hän oli kaikunut ei ollut kaikunut
me kaiuimme emme kaikuneet me olimme kaikuneet emme olleet kaikuneet
te
Te
kaiuitte
-"-
ette kaikuneet
ette kaikunut
te
Te
olitte kaikuneet
olitte kaikunut
ette olleet kaikuneet
ette olleet kaikunut
he kaikuivat eivät kaikuneet he olivat kaikuneet eivät olleet kaikuneet
passiivi kaiuttiin ei kaiuttu passiivi oli kaiuttu ei ollut kaiuttu
Konditionaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä kaikuisin en kaikuisi minä olisin kaikunut en olisi kaikunut
sinä kaikuisit et kaikuisi sinä olisit kaikunut et olisi kaikunut
hän kaikuisi ei kaikuisi hän olisi kaikunut ei olisi kaikunut
me kaikuisimme emme kaikuisi me olisimme kaikuneet emme olisi kaikuneet
te
Te
kaikuisitte
-"-
ette kaikuisi
-"-
te
Te
olisitte kaikuneet
olisitte kaikunut
ette olisi kaikuneet
ette olisi kaikunut
he kaikuisivat eivät kaikuisi he olisivat kaikuneet eivät olisi kaikuneet
passiivi kaiuttaisiin ei kaiuttaisi passiivi olisi kaiuttu ei olisi kaiuttu
Potentiaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä kaikunen en kaikune minä lienen kaikunut en liene kaikunut
sinä kaikunet et kaikune sinä lienet kaikunut et liene kaikunut
hän kaikunee ei kaikune hän lienee kaikunut ei liene kaikunut
me kaikunemme emme kaikune me lienemme kaikuneet emme liene kaikuneet
te
Te
kaikunette
-"-
ette kaikune
-"-
te
Te
lienette kaikuneet
lienette kaikunut
ette liene kaikuneet
ette liene kaikunut
he kaikunevat eivät kaikune he lienevät kaikuneet eivät liene kaikuneet
passiivi kaiuttaneen ei kaiuttane passiivi lienee kaiuttu ei liene kaiuttu
Imperatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä minä
sinä kaiu älä kaiu sinä
hän kaikukoon älköön kaikuko hän olkoon kaikunut älköön olko kaikunut
me kaikukaamme älkäämme kaikuko me
te
Te
kaikukaa
-"-
älkää kaikuko
-"-
te
Te
he kaikukoot älkööt kaikuko he olkoot kaikuneet älkööt olko kaikuneet
passiivi kaiuttakoon älköön kaiuttako passiivi olkoon kaiuttu älköön olko kaiuttu

Nominaalimuodot[muokkaa]

infinitiivit partisiipit
aktiivi passiivi aktiivi passiivi
1. kaikua preesens kaikuva kaiuttava
pitkä 1. kaikuakseen1 perfekti kaikunut kaiuttu
2. inessiivi kaikuessa2 kaiuttaessa agentti kaikuma4
instruktiivi kaikuen kielteinen agentti kaikumaton
3. inessiivi kaikumassa 1) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto

2) voidaan käyttää omistusliitteen kanssa
3) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto
4) käytetään vain transitiiviverbeistä kuten "tehdä", esim. "äidin tekemä ruoka"; ei intransitiiviverbeistä kuten "kuolla"

elatiivi kaikumasta
illatiivi kaikumaan
adessiivi kaikumalla
abessiivi kaikumatta
instruktiivi kaikuman kaiuttaman
4. kaikuminen
5 kaikumaisillaan3