Liite:Verbitaivutus/suomi/aineellistua

Wikisanakirjasta
Vartalot
vokaalivartalo aineellistu-
heikko vokaalivartalo -
vahva vokaalivartalo -
konsonanttivartalo -

Persoonamuodot[muokkaa]

Indikatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä aineellistun en aineellistu minä olen aineellistunut en ole aineellistunut
sinä aineellistut et aineellistu sinä olet aineellistunut et ole aineellistunut
hän aineellistuu ei aineellistu hän on aineellistunut ei ole aineellistunut
me aineellistumme emme aineellistu me olemme aineellistuneet emme ole aineellistuneet
te
Te
aineellistutte
-"-
ette aineellistu
-"-
te
Te
olette aineellistuneet
olette aineellistunut
ette ole aineellistuneet
ette ole aineellistunut
he aineellistuvat eivät aineellistu he ovat aineellistuneet eivät ole aineellistuneet
passiivi aineellistutaan ei aineellistuta passiivi on aineellistuttu ei ole aineellistuttu
imperfekti pluskvamperfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä aineellistuin en aineellistunut minä olin aineellistunut en ollut aineellistunut
sinä aineellistuit et aineellistunut sinä olit aineellistunut et ollut aineellistunut
hän aineellistui ei aineellistunut hän oli aineellistunut ei ollut aineellistunut
me aineellistuimme emme aineellistuneet me olimme aineellistuneet emme olleet aineellistuneet
te
Te
aineellistuitte
-"-
ette aineellistuneet
ette aineellistunut
te
Te
olitte aineellistuneet
olitte aineellistunut
ette olleet aineellistuneet
ette olleet aineellistunut
he aineellistuivat eivät aineellistuneet he olivat aineellistuneet eivät olleet aineellistuneet
passiivi aineellistuttiin ei aineellistuttu passiivi oli aineellistuttu ei ollut aineellistuttu
Konditionaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä aineellistuisin en aineellistuisi minä olisin aineellistunut en olisi aineellistunut
sinä aineellistuisit et aineellistuisi sinä olisit aineellistunut et olisi aineellistunut
hän aineellistuisi ei aineellistuisi hän olisi aineellistunut ei olisi aineellistunut
me aineellistuisimme emme aineellistuisi me olisimme aineellistuneet emme olisi aineellistuneet
te
Te
aineellistuisitte
-"-
ette aineellistuisi
-"-
te
Te
olisitte aineellistuneet
olisitte aineellistunut
ette olisi aineellistuneet
ette olisi aineellistunut
he aineellistuisivat eivät aineellistuisi he olisivat aineellistuneet eivät olisi aineellistuneet
passiivi aineellistuttaisiin ei aineellistuttaisi passiivi olisi aineellistuttu ei olisi aineellistuttu
Potentiaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä aineellistunen en aineellistune minä lienen aineellistunut en liene aineellistunut
sinä aineellistunet et aineellistune sinä lienet aineellistunut et liene aineellistunut
hän aineellistunee ei aineellistune hän lienee aineellistunut ei liene aineellistunut
me aineellistunemme emme aineellistune me lienemme aineellistuneet emme liene aineellistuneet
te
Te
aineellistunette
-"-
ette aineellistune
-"-
te
Te
lienette aineellistuneet
lienette aineellistunut
ette liene aineellistuneet
ette liene aineellistunut
he aineellistunevat eivät aineellistune he lienevät aineellistuneet eivät liene aineellistuneet
passiivi aineellistuttaneen ei aineellistuttane passiivi lienee aineellistuttu ei liene aineellistuttu
Imperatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä minä
sinä aineellistu älä aineellistu sinä
hän aineellistukoon älköön aineellistuko hän olkoon aineellistunut älköön olko aineellistunut
me aineellistukaamme älkäämme aineellistuko me
te
Te
aineellistukaa
-"-
älkää aineellistuko
-"-
te
Te
he aineellistukoot älkööt aineellistuko he olkoot aineellistuneet älkööt olko aineellistuneet
passiivi aineellistuttakoon älköön aineellistuttako passiivi olkoon aineellistuttu älköön olko aineellistuttu

Nominaalimuodot[muokkaa]

infinitiivit partisiipit
aktiivi passiivi aktiivi passiivi
1. aineellistua preesens aineellistuva aineellistuttava
pitkä 1. aineellistuakseen1 perfekti aineellistunut aineellistuttu
2. inessiivi aineellistuessa2 aineellistuttaessa agentti aineellistuma4
instruktiivi aineellistuen kielteinen agentti aineellistumaton
3. inessiivi aineellistumassa 1) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto

2) voidaan käyttää omistusliitteen kanssa
3) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto
4) käytetään vain transitiiviverbeistä kuten "tehdä", esim. "äidin tekemä ruoka"; ei intransitiiviverbeistä kuten "kuolla"

elatiivi aineellistumasta
illatiivi aineellistumaan
adessiivi aineellistumalla
abessiivi aineellistumatta
instruktiivi aineellistuman aineellistuttaman
4. aineellistuminen
5 aineellistumaisillaan3