Liite:Verbitaivutus/suomi/ärjyä

Wikisanakirjasta
Vartalot
vokaalivartalo ärjy-
heikko vokaalivartalo -
vahva vokaalivartalo -
konsonanttivartalo -

Persoonamuodot[muokkaa]

Indikatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä ärjyn en ärjy minä olen ärjynyt en ole ärjynyt
sinä ärjyt et ärjy sinä olet ärjynyt et ole ärjynyt
hän ärjyy ei ärjy hän on ärjynyt ei ole ärjynyt
me ärjymme emme ärjy me olemme ärjyneet emme ole ärjyneet
te
Te
ärjytte
-"-
ette ärjy
-"-
te
Te
olette ärjyneet
olette ärjynyt
ette ole ärjyneet
ette ole ärjynyt
he ärjyvät eivät ärjy he ovat ärjyneet eivät ole ärjyneet
passiivi ärjytään ei ärjytä passiivi on ärjytty ei ole ärjytty
imperfekti pluskvamperfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä ärjyin en ärjynyt minä olin ärjynyt en ollut ärjynyt
sinä ärjyit et ärjynyt sinä olit ärjynyt et ollut ärjynyt
hän ärjyi ei ärjynyt hän oli ärjynyt ei ollut ärjynyt
me ärjyimme emme ärjyneet me olimme ärjyneet emme olleet ärjyneet
te
Te
ärjyitte
-"-
ette ärjyneet
ette ärjynyt
te
Te
olitte ärjyneet
olitte ärjynyt
ette olleet ärjyneet
ette olleet ärjynyt
he ärjyivät eivät ärjyneet he olivat ärjyneet eivät olleet ärjyneet
passiivi ärjyttiin ei ärjytty passiivi oli ärjytty ei ollut ärjytty
Konditionaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä ärjyisin en ärjyisi minä olisin ärjynyt en olisi ärjynyt
sinä ärjyisit et ärjyisi sinä olisit ärjynyt et olisi ärjynyt
hän ärjyisi ei ärjyisi hän olisi ärjynyt ei olisi ärjynyt
me ärjyisimme emme ärjyisi me olisimme ärjyneet emme olisi ärjyneet
te
Te
ärjyisitte
-"-
ette ärjyisi
-"-
te
Te
olisitte ärjyneet
olisitte ärjynyt
ette olisi ärjyneet
ette olisi ärjynyt
he ärjyisivät eivät ärjyisi he olisivat ärjyneet eivät olisi ärjyneet
passiivi ärjyttäisiin ei ärjyttäisi passiivi olisi ärjytty ei olisi ärjytty
Potentiaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä ärjynen en ärjyne minä lienen ärjynyt en liene ärjynyt
sinä ärjynet et ärjyne sinä lienet ärjynyt et liene ärjynyt
hän ärjynee ei ärjyne hän lienee ärjynyt ei liene ärjynyt
me ärjynemme emme ärjyne me lienemme ärjyneet emme liene ärjyneet
te
Te
ärjynette
-"-
ette ärjyne
-"-
te
Te
lienette ärjyneet
lienette ärjynyt
ette liene ärjyneet
ette liene ärjynyt
he ärjynevät eivät ärjyne he lienevät ärjyneet eivät liene ärjyneet
passiivi ärjyttäneen ei ärjyttäne passiivi lienee ärjytty ei liene ärjytty
Imperatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä minä
sinä ärjy älä ärjy sinä
hän ärjyköön älköön ärjykö hän olkoon ärjynyt älköön olko ärjynyt
me ärjykäämme älkäämme ärjykö me
te
Te
ärjykää
-"-
älkää ärjykö
-"-
te
Te
he ärjykööt älkööt ärjykö he olkoot ärjyneet älkööt olko ärjyneet
passiivi ärjyttäköön älköön ärjyttäkö passiivi olkoon ärjytty älköön olko ärjytty

Nominaalimuodot[muokkaa]

infinitiivit partisiipit
aktiivi passiivi aktiivi passiivi
1. ärjyä preesens ärjyvä ärjyttävä
pitkä 1. ärjyäkseen1 perfekti ärjynyt ärjytty
2. inessiivi ärjyessä2 ärjyttäessä agentti ärjymä4
instruktiivi ärjyen kielteinen agentti ärjymätön
3. inessiivi ärjymässä 1) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto

2) voidaan käyttää omistusliitteen kanssa
3) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto
4) käytetään vain transitiiviverbeistä kuten "tehdä", esim. "äidin tekemä ruoka"; ei intransitiiviverbeistä kuten "kuolla"

elatiivi ärjymästä
illatiivi ärjymään
adessiivi ärjymällä
abessiivi ärjymättä
instruktiivi ärjymän ärjyttämän
4. ärjyminen
5 ärjymäisillään3