Liite:Verbitaivutus/saksa/anliegen

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nominaalimuodot
infinitiivi anliegen
partisiipin preesens anliegend
partisiipin perfekti angelegen
apuverbi haben
Persoonamuodot
indikatiivi
preesens imperfekti perfekti pluskvamperfekti
pers. yks. mon. pers. yks. mon. pers. yks. mon. pers. yks. mon.
1. päälauseessa: liege an
sivulauseessa: anliege luo
päälauseessa: liegen an
sivulauseessa: anliegen
1. päälauseessa: lag an
sivulauseessa: anlag
päälauseessa: lagen an
sivulauseessa: anlagen
1. haben angelegen haben angelegen 1. hatte angelegen hatten angelegen
2. päälauseessa: liegst an
sivulauseessa: anliegst luo
päälauseessa: liegt an
sivulauseessa: anliegt
2. päälauseessa: lagst an
sivulauseessa: anlagst
päälauseessa: lagt an
sivulauseessa: anlagt
2. hast angelegen habt angelegen 2. hattest angelegen hattet angelegen
3. päälauseessa: liegt an
sivulauseessa: anliegt luo
päälauseessa: liegen an
sivulauseessa: anliegen
3. päälauseessa: lag an
sivulauseessa: anlag
päälauseessa: lagen an
sivulauseessa: anlagen
3. hat angelegen haben angelegen 3. hatte angelegen hatten angelegen
konjunktiivi
preesens imperfekti perfekti pluskvamperfekti
pers. yks. mon. pers. yks. mon. pers. yks. mon. pers. yks. mon.
1. päälauseessa: liege an
sivulauseessa: anliege
päälauseessa: liegen an
sivulauseessa: anliegen
1. päälauseessa: läge an
sivulauseessa: anläge
päälauseessa: lägen an
sivulauseessa: anlägen
1. habe angelegen haben angelegen 1. hätte angelegen hätten angelegen
2. päälauseessa: liegest an
sivulauseessa: anliegest luo
päälauseessa: lieget an
sivulauseessa: anlieget luo
2. päälauseessa: lägest an
sivulauseessa: anlägest
päälauseessa: läget an
sivulauseessa: anläget
2. habest angelegen habet angelegen 2. hättest angelegen hättet angelegen
3. päälauseessa: liege an
sivulauseessa: anliege
päälauseessa: liegen an
sivulauseessa: anliegen
3. päälauseessa: läge an
sivulauseessa: anläge
päälauseessa: lägen an
sivulauseessa: anlägen
3. habe angelegen haben angelegen 3. hätte angelegen hätten angelegen
imperatiivi
pers. yks. mon.
1. liegen wir an
lass uns anliegen
2. lieg(e) an (epämuodollinen)
liegen Sie an (muodollinen)
liegt an (epämuodollinen)
liegen Sie an (muodollinen)
3. liege er/sie/es an liegen sie an