Liite:Verbitaivutus/saksa/anlangen

Wikisanakirjasta
Nominaalimuodot
infinitiivi anlangen
partisiipin preesens anlangend[luo]
partisiipin perfekti angelangt[luo]
apuverbi haben
Persoonamuodot
indikatiivi
preesens imperfekti perfekti pluskvamperfekti
pers. yks. mon. pers. yks. mon. pers. yks. mon. pers. yks. mon.
1. päälauseessa: lange an
sivulauseessa: anlange[luo]
päälauseessa: langen an
sivulauseessa: anlangen
1. päälauseessa: langte an
sivulauseessa: anlangte[luo]
päälauseessa: langten an
sivulauseessa: anlangten[luo]
1. haben angelangt haben angelangt 1. hatte angelangt hatten angelangt
2. päälauseessa: langst an
sivulauseessa: anlangst[luo]
päälauseessa: langt an
sivulauseessa: anlangt
2. päälauseessa: langtest an
sivulauseessa: anlangtest[luo]
päälauseessa: langtet an
sivulauseessa: anlangtet[luo]
2. hast angelangt habt angelangt 2. hattest angelangt hattet angelangt
3. päälauseessa: langt an
sivulauseessa: anlangt[luo]
päälauseessa: langen an
sivulauseessa: anlangen
3. päälauseessa: langte an
sivulauseessa: anlangte
päälauseessa: langten an
sivulauseessa: anlangten
3. hat angelangt haben angelangt 3. hatte angelangt hatten angelangt
konjunktiivi
preesens imperfekti perfekti pluskvamperfekti
pers. yks. mon. pers. yks. mon. pers. yks. mon. pers. yks. mon.
1. päälauseessa: lange an
sivulauseessa: anlange
päälauseessa: langen an
sivulauseessa: anlangen
1. päälauseessa: langte an
sivulauseessa: anlangte
päälauseessa: langten an
sivulauseessa: anlangten
1. habe angelangt haben angelangt 1. hätte angelangt hätten angelangt
2. päälauseessa: langest an
sivulauseessa: anlangest[luo]
päälauseessa: langet an
sivulauseessa: anlanget[luo]
2. päälauseessa: langtest an
sivulauseessa: anlangtest
päälauseessa: langtet an
sivulauseessa: anlangtet
2. habest angelangt habet angelangt 2. hättest angelangt hättet angelangt
3. päälauseessa: lange an
sivulauseessa: anlange
päälauseessa: langen an
sivulauseessa: anlangen
3. päälauseessa: langte an
sivulauseessa: anlangte
päälauseessa: langten an
sivulauseessa: anlangten
3. habe angelangt haben angelangt 3. hätte angelangt hätten angelangt
imperatiivi
pers. yks. mon.
1. langen wir an
2. lang(e)[luo] an (epämuodollinen)
langen Sie an (muodollinen)
langt an (epämuodollinen)
langen Sie an (muodollinen)
3. lange er/sie/es an langen sie an