Liite:Kroatian kielen kielioppi
Ääntäminen
[muokkaa]Jokaisessa kroatian sanassa on yksi painotettu tavu ja se lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti:
| Symboli | IPA-symboli | Kuvaus |
|---|---|---|
| ȅ | /ê/ | lyhyt, laskeva tooni |
| ȇ | /êː/ | pitkä, laskeva tooni |
| è | /ě/ | lyhyt, nouseva tooni |
| é | /ěː/ | pitkä, nouseva tooni |
| e | /e/ | lyhyt, ei toonia |
| ē | /eː/ | pitkä, ei toonia |
Sanapaino
[muokkaa]Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu.
Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten neizrèciv), -ntan (kuten elegàntan) tai -ovit/-evit (kuten vjetròvit ja kršèvit) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten ȉnternacionālan), -lni (kuten àlkoholnī), -van (kuten kȍmunikatīvan) tai -vni (kuten ȁdministratīvnī). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Adjektiivien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. zabàvnijī ja najzabàvnijī).
Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (yl. imperfektiivisillä) tai toisella (yl. perfektiivisillä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua:
- infinitiivi sugerírati -> y. 1. pers. preesens sugèrīrām, y. 3. pers. preesens sugerírajū, y. 2. pers. imperatiivi sugèrīrāj
- infinitiivi predlòžiti -> y. 1. pers. preesens prèdložīm, y. 3. pers. preesens prèdložē, y. 2. pers. imperatiivi predlòži
Sanaluokat
[muokkaa]Substantiivit
[muokkaa]Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten auto ja file), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten ljubav, milost ja zvijer) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten tata). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten tabu ja taksi ovat maskuliineja.
Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain pienessä osassa substantiiveja ja niissäkin vain toonin perusteella.
Adjektiivit
[muokkaa]Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-.
Pronominit
[muokkaa]Numeraalit
[muokkaa]Verbit
[muokkaa]Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi aspektia. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja, voidaan käyttää kummassakin aspektissa.
Taivutus
[muokkaa]Kroatian verbeistä käytetään rekisteristä riippuen 4–8 aikamuotoa (ja imperatiivia). Niistä synteettisesti muodostetaan preesens, aoristi ja imperfekti, samoin imperatiivi. Loput aikamuodot ovat liittomuotoja:
| Aikamuoto/tapaluokka | Esimerkki | Tavallisin käännös | Huomautukset |
|---|---|---|---|
| Preesens | oblikujem | muovaan (tällä hetkellä t. kohta) | |
| Futuuri I | oblikovat ću | muovaan (tulevaisuudessa) | muissa serbokroatian standardeissa kirjoitustapa oblikovaću |
| Futuuri II | budem oblikovao m. budem oblikovala f. | vain tietyissä rakenteissa; korvataan puhekielessä monesti futuuri I:llä | |
| Perfekti | oblikovao sam m. oblikovala sam f. | muovasin | |
| Pluskvamperfekti | bio sam oblikovao m. bila sam oblikovala f. | olin muovannut | korvataan yleiskielessäkin monesti perfektillä |
| Aoristi | oblikovah | muovasin | vain pf. verbeillä; nykyään vain kirja- ja runokielessä, tilalta käytetään perfektiä |
| Imperfekti | oblikovah | muovasin | vain impf. verbeillä; käytännössä kokonaan käytöstä poistunut, tilalta käytetään perfektiä |
| Konditionaali I | oblikovao bih m. oblikovala bih f. | muovaisin | |
| Konditionaali II | bio bih oblikovao m. bila bih oblikovala f. | olisin muovannut | korvataan yleiskielessäkin monesti konditionaali I:llä |
| Imperatiivi | oblikuj! oblikujmo! oblikujte! | muovaa! muovatkaamme! muovatkaa! |
Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa gerundi (esim. govoriti "puhua" ⭢ govorenje "puhuminen"):
- Redovito govorenje više jezika može usporiti kognitivno starenje (24sata.hr)
- Useamman kielen säännöllinen puhuminen voi hidastaa kognitiivista ikääntymistä.
Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preesensin adverbi (esim. govoriti ⭢ govoreći "puhuen; puhumalla; puhuessani/puhuessasi jne."):
- Govoreći djeci o rizičnim ponašanjima potičemo ih da ih isprobavaju. (zgpd.hr)
- Puhumalla lapsille riskikäytöksestä kannustamme heitä kokeilemaan sitä.
Jokaisesta perfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preteritin adverbi (esim. doći "tulla" ⭢ došavši "tultuani/tultuasi jne."):
- Naivni turisti nasjeli na lažne oglase. Uplatili tisuće eura, gorko se razočarali došavši u Istru. (telegram.hr)
- Naiivit turistit lankesivat valemainoksiin. He maksoivat tuhansia euroja ja pettyivät karvaasti tultuaan Istraan.
Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. Ne taipuvat luvussa ja persoonassa:
| Pääte | y. 1. p. | y. 2. p. | y. 3. p. | m. 1. p. | m. 2. p. | m. 3. p. | yks. 2. pers. imperatiivi | esimerkkiverbi |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| -iti | -im | -iš | -i | -imo | -ite | -e | -i | govoriti |
| -iti (kaksitavuiset infinitiivit + johdokset) | -ijem | -iješ | -ije | -ijemo | -ijete | -iju | -ij | piti |
| -ati (ilman jotaatiota) | -am | -aš | -a | -amo | -ate | -aju | -aj | morati |
| -ati (jotaation sekä -rati ja -jati-päätteiden yhteydessä) | -em | -eš | -e | -emo | -ete | -u | -i | lagati |
| -ati (žati-, -štati-, -čati-päätteiden yhteydessä) | -im | -iš | -i | -imo | -ite | -e | -i | kričati |
| -jeti | -im | -iš | -i | -imo | -ite | -e | -i | gorjeti |
| -ivati | -ujem | -uješ | -uje | -ujemo | -ujete | -uju | -uj | smirivati |
| -ovati | -ujem | -uješ | -uje | -ujemo | -ujete | -uju | -uj | psovati |
| -uti | -em | -eš | -e | -emo | -ete | -u | -i | puknuti |
| biti, moći, ići, razumjeti, smjeti, uspjeti, zvati, čuti, stati, stajati, slati, zaspati, dospjeti, obuti, brati, klati, mljeti, žeti, srati, donijeti (+ muut nositi-verbin johdosten perf. parit), dosuti (+ muut sipati-verbin johdosten perf. parit), kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |
Refleksiiviverbit
[muokkaa]- Todella moni kroatian verbi voi olla refleksiivinen. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa samaa refleksiivipronominia se.
- Mogu li se ljudi promijeniti?
- Voivatko ihmiset muuttua?
- Želim se promijeniti!
- Haluan muuttua!
- Mogu li se ljudi promijeniti?
vrt.
- Mogu li ljudi promijeniti svijet?
- Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa?
- Želim promijeniti svijet!
- Haluan muuttaa maailmaa!
- Mogu li ljudi promijeniti svijet?
Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. nadati se ("toivoa") ja rugati se ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim:
- Nadam se pobjedi.
- Toivon voittoa.
- Ruga se drugima.
- Hän pilkkaa muita.
- Nadam se pobjedi.
Gerundissa refleksiivipronomini häviää kaikilla refleksiiviverbeillä, esim:
- Umorna sam od nadanja.
- Olen väsynyt toivomaan.
- Umorna sam od nadanja.
Partikkelit
[muokkaa]Interjektiot
[muokkaa]Konjunktiot
[muokkaa]Prepositiot
[muokkaa]Adverbit
[muokkaa]Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. ȕmōrno on sekä adjektiivin ȕmōran neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. králjevskī ("kuninkaallinen") ja králjevski ("kuninkaallisesti")