Liite:Kroatian kielen kielioppi

Ääntäminen

Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti:

Symboli	IPA-symboli	Kuvaus
ȅ	/ê/	lyhyt, laskeva tooni
ȇ	/êː/	pitkä, laskeva tooni
è	/ě/	lyhyt, nouseva tooni
é	/ěː/	pitkä, nouseva tooni
e	/e/	lyhyt, ei toonia
ē	/eː/	pitkä, ei toonia

Sanaluokat

Substantiivit

Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten auto ja file), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten ljubav, milost ja zvijer) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten tata). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten tabu ja taksi ovat maskuliineja.

Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä ja datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella.

Adjektiivit

Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan.

Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten neizrèciv), -ntan (kuten elegàntan) tai -ovit/-evit (kuten vjetròvit ja kršèvit) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten ȉnternacionālan), -lni (kuten àlkoholnī), -van (kuten kȍmunikatīvan) tai -vni (kuten ȁdministratīvnī). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.).

Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. Näin muodostettavien vertailumuotojen paino on poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. zabàvnijī ja najzabàvnijī).

Verbit

Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi aspektia. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja, voidaan käyttää kummassakin aspektissa.

Kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) paino liikkuu usein yhden askeleen kohti alkua:

• infinitiivi sugerírati -> 1. pers. preesens sugèrīrām, 3. pers. preesens sugerírajū
• infinitiivi predlòžiti -> 1. pers. preesens prèdložīm, 3. pers. preesens prèdložē

Refleksiiviverbit

• Kroatian kielessä on runsaasti refleksiiviverbejä. Näiden verbien kanssa käytetään jossain merkityksissä tai kaikissa merkityksissä refleksiivipronominia se.

Mogu li se ljudi promijeniti?

Voivatko ihmiset muuttua?

Želim se promijeniti!

Haluan muuttua!

vrt.

Mogu li ljudi promijeniti svijet?

Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa?

Želim promijeniti svijet!

Haluan muuttaa maailmaa!

Partikkelit

Adverbit

Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. ȕmōrno on sekä adjektiivin ȕmōran neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti").