Keskustelu Wikisanakirjasta:Mikä kuuluu Wikisanakirjaan

Lehdet ja yritykset

En kyllä lehtiä tai yrityksiä sisällyttäisi, sillä tuotemerkkilogiikalla (josta vissiin on tässä kyse) kaikki pitäisi sisällyttää. Miksi vain nuo? Miksei sitten vaikka automerkkejä? Vaatemerkit? Kissanruokamerkit? Kaikki nuo kuuluisivat mielestäni Wikipedian puolelle. -- Puisque 17. helmikuuta 2009 kello 20.29 (UTC)

Kirjoitusvirheet??

En näe mitään järkeä noiden sisällyttämisessä, ehkä hyvin yleiset voi ohjata oikealle sivulle, mutta entäs sitten sanat jotka kirjoitetaan juuri tuolla tavalla samassa tai toisessa kielessä? Sivut varmaan paisuisivat noista kirjoitusvirhemaininnoista... -- Puisque 20. helmikuuta 2009 kello 20.28 (UTC)

Täytyy taas komppailla. :) Minusta nuo vaihtoehtoiset kirjoitusasutkin ovat aika kiikun kaakun, että kannattaako niistä tehdä omia sivuja. Itse kannattaisin ohjauksia. Itse eilen muutinkin oksymoroni > oksymoron, kun edellisessä oli vain sananselitysrivillä linkki jälkimmäiseen. Säästää turhalta klikkailulta. --Hanna V 20. helmikuuta 2009 kello 20.53 (UTC)

Päivitystä erisnimistä (2011)

Moi, niin tämmöstä listaa ajattelin:

Mitä erisnimiä hyväksytään

• (kaikki paitsi aivan harvinaisimmat?) etunimet
• (kaikki paitsi aivan harvinaisimmat?) sukunimet
• itsenäiset valtiot
• edellisten pääkaupungit
• valtioiden sisältä osavaltiot, autonomiset tasavallat, läänit, provinssit, departementit, kunnat (myönnetään, ei mitään hajua miten noita kutsutaan eri maissa...)
• edellisten viralliset nimet (Suomi → Suomen tasavalta)
• edellisten valtion osien pääkaupungit
• (suurimmat?) joet
• (suurimmat?) järvet
• meret
• (suurimmat?) saaret
• (suurimmat, merkittävimmät?) kaupungit
• (suurimmat, merkittävimmät?) tähdet, planeetat, tähtikuviot ja muut taivaankappaleet

Ja ton listan ulkopuolelle jäävistä analogiana:

Ei (ei-hyväksyttävien) erisnimien lyhenteitä?

Koska jos British Broadcasting Companysta ei voi tehdä artikkelia koska Amnesty Internationalkin on poistettu, niin miks ihmeessä sen lyhennettäkään (BBC) pitäis tänne jättää?

Jos lyhenne tarkoittaa sekä jotain yleisnimeä että erisnimeä, niin sen erisnimen voi omalla sanaselitysrivillä mainita, mutta se selitys pitää linkata Wikipediaan. Jotensakin näin.

Kommentoikaahan. -- Puisque 25. elokuuta 2011 kello 00.25 (UTC)

Tähtitieteen erisnimistä: mukaan voisi lukea kaikki kohteet, joilla on vakiintunut omakielinen (Kuu, Ajomies, Lilla björnen) tai esim. mytologiasta periytyvä nimi (Jupiter). Lisäksi varauksella tähdistöjen kirkkaimpien tähtien nimet (Antares). Lyhyesti: yleisimmästä päästä alkaen nimet jotka eivät ole pelkkiä kirjain-numerosarjoja. --Lentom (keskustelu) 21. helmikuuta 2013 kello 14.36 (UTC)

Ulkopuolelle kannattaa rajata mielestäni meteoroidit ja asteroidit ilman muuta epämerkittävinä, samoin eksoplaneetat tällä hetkellä. Aurinkokunnan kuut (esim. Jupiterin kuut) ja kääpiöplaneetat eli planetoidit (Pluto, Ceres) ovat mielestäni sisällyttämisen arvoisia. Kirjain-numerosarjoja ei missään tapauksessa. Vasta sitten tähti tai planeetta on riittävän merkittävä Wikisanakirjaan kun sillä on "kunnollinen nimi" ja nimeä käytetään laajemmalti. Eksoplaneettojen suhteen haluan tehdä tuollaisen varauksen, että tällä hetkellä rajataan ulkopuolelle. Kuitenkin jos löydetään esim. Maata muistuttava eksoplaneetta ja aiheesta kirjoitetaan lehdistössä, ja tuolle eksoplaneetalle annetaan "kunnollinen nimi", tällöin voidaan sisällyttää mielestäni Wikisanakirjaan. Saa nähdä kuinka löytöretkeily etenee... -Hartz (keskustelu) 21. helmikuuta 2013 kello 14.48 (UTC)

Juuh, ei eksoplaneettoja, asteroideja ynnä muita hippuja joita löytyy kokoajan lisää. Wikipedia kertokoot niistä tiedonhaluisille. Tähdistöille, kierto- ja kiintotähdille on sen sijaan vuosisatojen saatossa kertynyt eri kulttuureissa erilaisia nimiä, selityksiä, kielellistä kerrottavaa. ;-) --Lentom (keskustelu) 21. helmikuuta 2013 kello 15.03 (UTC)

Maan pinnalta taivaanpallolla havaittavat tähdet, tähdistöt ja galaksit ovat sisällytettäviä mielestäni. Kuitenkaan kaikki maailmankaikkeuden tähdet ja galaksit eivät kuulu Wikisanakirjaan (ne lienevät kirjain-numeroyhdistelmillä tunnettuja tällä hetkellä jossain valtavissa luetteloissa). --Hartz (keskustelu) 21. helmikuuta 2013 kello 15.07 (UTC)

Taivutusmuodot

Suomen kielen lukuisia taivutusmuotoja pitäisi ainakin jotenkin rajata. Verbithän nyt ovat aivan mahdottomia kirjata kaikkine muotoineen, mutta substantiivien ja adjektiivienkin muotoja pitäisi rajata, jotta homma ei repeäisi... --Aulis Eskola (keskustelu) 23. toukokuuta 2012 kello 20.00 (UTC)

Ei tarvitse rajata ja ei repeä. Taivutustaulukot ja liitteet ovat apuna, samoin boteilla voidaan lisätä taivutusmuotoja automaattisesti. Esimerkiksi englannin verbeistä ja adjektiiveista on helppo tehdä botilla taivutusmuotoartikkeleita. Suomen kieli on haastavampi, mutta se vaatii vain enemmän ohjelmointia (taivutustyyppejä esim. substantiiveissa on niin tuhottomasti). --Hartz (keskustelu) 21. helmikuuta 2013 kello 14.53 (UTC)

Tollattella botilla saatais hetkessä suomi-wikisanakirja maailman suurimmaksi :D Ei kun kone käyntiin... :p --Aulis Eskola (keskustelu) 21. helmikuuta 2013 kello 19.09 (UTC)

Kyllä, nopeasti mentäisiin miljoonan artikkelin rajan yli. Joku päivä koemme sen päivän ja sitten kohti seuraavaa miljoonaa. :D Yhdestä suomen substantiivista tulee noin 20 taivutusmuotoartikkelia. Jos suomen kielen substantiiveja olisi 100 000 niin kahden miljoonan artikkelin rajan paukkuminen olisi lähellä ja kun tehdään 20 uutta artikkelia minuutissa niin siihen kuluisi vain 3,5 vuorokautta. Tilaa kyllä riittää. Kannattaa merkitä taivutustyyppejä ja taivutustaulukoita suomen substantiiveihin niin olemme jatkuvasti lähempänä bottiajoa! :D --Hartz (keskustelu) 21. helmikuuta 2013 kello 19.18 (UTC)

Kuitenkin tämä kannattaa toteuttaa vasta kun Wikisanakirjassa otetaan käyttöön Wikipediassa käyttöön otettu Flagged revisions -ominaisuus, jolloin kaikki botin luomat taivutusmuotoartikkelit voidaan merkitä automaattisesti hyväksytyiksi ja myös taivutusmuotoartikkeleihin kohdistuvan vandalismin seuraaminen olisi helpompaa. Mutta nyt jo uskaltaa arvioida, että joskus Wikisanakirjassa on yli 10.000.000 artikkelia (ja niistä 70-80 prosenttia koneellisesti luotuja taivutus- ja vertailumuotoja). --Hartz (keskustelu) 21. helmikuuta 2013 kello 19.30 (UTC)

Nykyään kait tilaa on, mutta en tiedä onko tämä järkevää tällaisen alkeellisen sekamuotoisen tekstipuppuartikkelihärpättimen kautta. Koko sanakirjahomma pitäisi viedä tietokantaan, esim. xml-pohjaiseen. Mallineittein ja erityisesti kilpailevien mallineittein virittely on aivan outoa puuhaa sanakirjassa. Tämä alla oleva moottorihan on tehty tietosanakirjaa varten eikä sanakirjaa.

Mahdollinen laajempi keskustelu sanakirjan tietoteknisestä tulevaisuudesta sitten kaffeehuoneen puolelle ja linkki sinne... --Aulis Eskola (keskustelu) 21. helmikuuta 2013 kello 19.38 (UTC)

Voisihan Wikisanakirja olla teknisesti edistyneempi. Sitähän kokeiltiinkin hankkeessa Ultimate Wiktionary/WiktionaryZ/OmegaWiki. Vaan ei se onnistunut! Pieleen meni. Wikisanakirjan MediaWiki-alusta on sellaisenaan hyvin joustava ja taipuu hyvin monenlaiseen. En tiedä onko XML-muoto edes mikään mahtava juttu - sehän on kankea ja siihen liittyisi varmaan paljon samaa kuin tuossa OmegaWiki-hankkeessa (voit lukea siitä Meta-Wikistä). Ei Wikisanakirjan teknologia ole edes huono. Tietysti voisi olla paremmat syöttölomakkeet, mutta kaikkeen sellaiseen liittyy kankeutta. Wiki on hyvin vapaamuotoinen alusta ja mahdollistaa monenlaisia merkintöjä. Se on etu. --Hartz (keskustelu) 21. helmikuuta 2013 kello 19.44 (UTC)

Tieteelliset nimet

Entä tieteelliset nimet eli esim. Homo sapiens ja Canis lupus? Rajataanko tieteelliset nimet ulkopuolelle eli niiden paikka olisi Wikispeciesissä? --Hartz (keskustelu) 15. helmikuuta 2013 kello 10.19 (UTC)

Minun mielestäni antaa noitten olla.--(Terveisin) Sentree (s. 8.8.97) (keskustelu) 17. helmikuuta 2013 kello 12.55 (UTC)

Voisi olla järkevää jättää Wikispeciesille. Wikispeciesiin on on helppo viitata mallineella, mielestäni se riittää. --Pjr (keskustelu) 17. helmikuuta 2013 kello 13.51 (UTC)

Siis näin: susi Canis lupus, helppoa ja tehokasta. --Pjr (keskustelu) 17. helmikuuta 2013 kello 13.53 (UTC)

Mielestäni olisi myös järkevää jättää Wikispecisille, koska muuten nämä kaksi projektia olisivat päällekkäisiä (jos Wikisanakirjaan lisättäisiin tieteellisiä nimiä, vuonna 2020 Wikisanakirja olisi kuin Wikispecies). Eli rajattaisiin mielestäni tieteelliset nimet Wikisanakirjan ulkopuolelle artikkeleina, mutta toki ja on suotavaa lisätä tieteellinen nimi eliölajeja käsitteleviin artikkeleihin. Nyt täällä on artikkelit Rosales ja Salvia divinorum. Kummallekaan näistä ei ole suomenkielistä nimeä. --Hartz (keskustelu) 18. helmikuuta 2013 kello 06.59 (UTC)

Ei tieteellisiä nimia Wikisanakirjan artikkeleiksi, hyviä perusteita jo mainittu keskustelussa. Pikaisella silmäyksellä sivistyssanakirjan hakusanana ainoa tieteellinen nimi oli Homo sapiens. Lisäksi kun hakuun kirjoittaa tieteellisen nimen kuten nyt vaikka Canis lupus, tuloksissa ensimmäisenä löytyy susi. Tieteellistä nimeä etsivät löytävät ne suomen (tai muun) kielisten artikkeleiden kautta esim. Wolf → susi (C. lupus). Mielessä kävi myös ajatus yleisten tai keskeisten tieteellisten nimien sisällyttämisestä mutta silloin rajanveto on vähintäänkin hankalaa. Selvintä rajata kaikki pois. --Lentom (keskustelu) 21. helmikuuta 2013 kello 14.23 (UTC)

Joo, selvintä rajata kaikki pois. Nyt samaan aikaan on poistoäänestys käynnissä samasta aiheesta. Kuitenkin jo tässä keskustelussa muodostuu käytäntöä tieteellisistä nimistä. Mielestäni suomenkielinen artikkeli on paikka eliön tieteellisen nimen esittämiseen ja englannin-, saksan- ym. kielisissä artikkeleissa ei tarvitse ilmoittaa tieteellistä nimeä. Sitten enää avoin kysymys on, että tulisiko käyttää takso-mallinetta tieteellisten nimien merkitsemiseen, jolloin saataisiin linkit Wikispeciesiin, joka on Wikisanakirjan sisarhanke samalla tavalla kuin Wikipedia? --Hartz (keskustelu) 21. helmikuuta 2013 kello 14.30 (UTC)

Hyvänä esimerkkinä toimii kolibakteeri (on artikkeli) ja sen tieteellinen nimi Escherichia coli (josta on tehty artikkeli, mutta poistettaneen pian). --Hartz (keskustelu) 21. helmikuuta 2013 kello 15.12 (UTC)

Vieraskielisissä artikkeleissa voi lajinimen käyttö selvennyksenä olla hyvinkin tarpeen. Hyvä esimerkki tästä on korvasieni/huhtasieni sekoilu, hyvä kun ei kenenkään henki mennyt.--Pjr (keskustelu) 21. helmikuuta 2013 kello 15.20 (UTC)

Juu, poikkeustapauksissa paikallaan. Täsmennystarkoituksessa on paikallaan poikkeuksena sääntöön. --Hartz (keskustelu) 21. helmikuuta 2013 kello 15.22 (UTC)

Mielestäni ainakin tieteellisten nimien osista voisi tehdä artikkelin, koska niillä on merkitys ja etymologia. Wikispecies on kuitenkin vain englanninkielinen. Hunsvotti (keskustelu) 10. maaliskuuta 2013 kello 17.29 (UTC)

Organisaatioista

Yritysten suhteen noudatettava linja on selvä, kai? Miksi on artikkelit Yleisradio ja YLE, mutta ei British Broadcasting Corporation ja toisaalta on BBC? Miksi on AP ja Reuters? Toisaalta taas McDonald'sia ja General Motorsia ei ole... Mitenkäs ministeriöt? Saako artikkeleita tehdä Suomen ministeriöistä? Entä puolueet, kuten SDP, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue kun esim. nämä artikkelit on tällä hetkellä. --Hartz (keskustelu) 18. helmikuuta 2013 kello 07.12 (UTC)

Huomasin että myös BMW löytyy. --Hartz (keskustelu) 21. helmikuuta 2013 kello 14.41 (UTC)

Wikisanakirjan poistokäytäntö ei ole selkeästikään selvä. Itse haluaisin jopa säilyttää YLE:n, AP:n, Reutersin ja BMW:n! Samoin NASA:n! Olemmeko me liian tiukkoja erilaisia organisaatioita kohtaan? --Hartz (keskustelu) 21. helmikuuta 2013 kello 15.14 (UTC)

Organisaation nimellä (yl. toiminimi) ja tuotemerkillä on eroa. --Hartz (keskustelu) 21. helmikuuta 2013 kello 15.15 (UTC)

Organisaatioissa kai sillä ajatellaan olevan merkitystä onko kyseessä yritys vai jokin muu organisaatio. Kai julkisella omistuksella ajatellaan olevan jotain merkitystä yritysten tapauksessa (esim. Yleisradio)? Entä yhdistyksissä? Rajanvedot ovat vaikeita, mutta mielestäni YLE, AP, Reuters ja NASA kuuluvat ehdottomasti Wikisanakirjaan. Oman ongelmansa tuottaa se, että täällä ovat Wikisanakirja ja Wikipedia - eihän näitä pitäisi olla jos nuo kaikki muut poistetaan... --Hartz (keskustelu) 21. helmikuuta 2013 kello 15.29 (UTC)

Kannattaisi varmaan lukea englanninkielisen Wiktionaryn suhtautumisesta ja lukea sieltä sekä käytäntöä että aiheesta käytyjä keskusteluja ja pyrkiä ottamaan mallia? --Hartz (keskustelu) 21. helmikuuta 2013 kello 15.32 (UTC)

Yhtään yritystä ei tänne kuulu jättää! Kokemusta: Hesburger, Ray-Ban. Enkä oikein kannata puolueitten säilyttämistä täällä (Suomen Kristillisdemokraatit). (Sanakirja????)--(Terveisin) Sentree (s. 8.8.97) (keskustelu) 7. huhtikuuta 2013 kello 14.06 (UTC)

Erisnimilyhenteet

Seuraava liippaa vähän yllä olevaa organisaatoiden säilytettävyyttä. Viimeisimmissä poistoäänestyksissä erismistä peräisin olevien lyhenteiden tulokset ovat eriytyneet. Poistettavaksi on äänestetty SCEE ja EKK, säilytettäväksi taas YLE ja UNICEF. Wikisanakirjan etusivulla annetaan käyttötavoiksi muun muassa lyhenteiden selitysteos ja sivistyssanakirja. Säilytysperusteiksi lyhenteille on annettu sitä, että (hyvään) sanakirjaan kuuluu myös lyhenteet ja linkattu Kotuksen lyhenneluotteloon. Paperisessa sivistyssanakirjassani on kattava lyhenneluettelo, mukana mm. MTV, YLE ja UNICEF.

Ehdotan, että Wikisanakirjaan hyväksyttäisiin erisnimilyhenteistä yleisimmät, kansallisesti tai kansainvälisesti merkittävät lyhenteet. Parin säilytetyn esimerkin lisäksi myös yliopistojen ynnä muiden valtion laitosten ja puolueiden lyhenteet olisivat mielestäni säilytettäviä. Lyhenteiden artikkelisivuilla voisi sitten antaa linkin Wikipediaan tyyliin sivulla YLE: # [[w:Yleisradio|Yleisradio Oy]]. Tämän linkin takaa, tietosanakirjan puolelta, lukija löytää halutessaan lisää lyhenteen takaisesta asiasta. Toinen mahdollisuus on käyttää mallinetta {Wikipedia}. Esimerkki: kansalainen törmää uudestaan ja uudestaan outoon lyhenteeseen UNESCO ja päättää katsoa lopulta sanakirjasta mitä se tarkoittaa. Emme voi olettaa lukijan tietävän edeltä tuleeko se erisnimestä ja onko siis Wikisanakirjassa mukana. --Lentom (keskustelu) 16. marraskuuta 2013 kello 16.23 (UTC)

Erisnimilyhenteisiin ja erisnimiin voidaan soveltaa eri käytäntöjä eli esimerkiksi Yleisradio poistettaisiin ja vastaava lyhenne YLE säilytettäisiin. Lyhenteet ovat näistä ikään kuin merkittävämpiä sanakirjassa. Kannatan tiettyjen lyhenteiden säilyttämistä, kuten EKP, KKO, YK ja EU. Jokin kriteerit säilytettäville erisnimilyhenteille tulisi asettaa. Itse en yritysten nimistä muodostettuja lyhenteitä hyväksyisi, mutta kansainvälisten instituutioiden ja valtion instituutioiden lyhenteet ovat mielestäni okei sisällytettyinä. Mielestäni julkisten tahojen lyhenteet ovat ok. AP, BBC ja YLE mielestäni eivät kuulu Wikisanakirjaan -- mediaan kuuluu näitä yrityksiä, jotka ovat vallan vahtikoirina. STTK, SAK jne. myös pois, vaikka ovatkin merkittäviä yhteiskunnallsia tahoja. --Hartz (keskustelu) 16. marraskuuta 2013 kello 16.36 (UTC)

Poistoäänestyksessä poistettujen sivujen keskustelusivut

Terve! Laitan tämän aiheen nyt keskusteluun, koska asiasta tuli minulle nyt erittäin epäselvää! Miten on, laitetaanko sinne keskustelusivulle ilmoitus {{poistettava|poistetaan}} (Hartzin toiminnan mukaisesti), vai merkintä {{roskaa|Orpo keskustelusivu--~~~~}} (Lentomin toiminnan mukaisesti, poistaa poistettujen sivujen keskustelusivut orpoina/roskina)? Haluaisin, että tästä asiasta olisi jonkinmoinen konsensus. Sitä ei minusta nyt oikein ole.--Sentree (Kysy rohkeasti!!!) ^Tarkkaile 16. marraskuuta 2013 kello 18.38 (UTC)

Joo, mä nyt tein noin hmmmm... Toisaalta orpoja keskustelusivuja ei tavallaan haluta... :/ Englanninkielisessä Wikipediassa on kuitenkin w:en:Category:Wikipedia orphaned talk pages that should not be speedily deleted. --Hartz (keskustelu) 16. marraskuuta 2013 kello 18.56 (UTC)

Tähän ei tosiaan ole ollut mitään omaa ohjetta joten olen soveltanut Wikipediasta poiston syytä Y8 (w:Wikipedia:Pikapoisto). Mielestäni ei ole mielekästä pitää yllä keskutelu(sivu)a sellaisesta artikkelista jota ei ole. Jos aikoo luoda poistetun sivun uudestaan törmää ensin ilmoitukseen, että sivu on poistettu. Lukijan harkinnassa on, kannattaako sivu tehdä uudelleen. Mahdollisia perusteita poistolle voi selata poistoarkistosta. --Lentom (keskustelu) 16. marraskuuta 2013 kello 18.58 (UTC)

Joo, Lentomin tapa on järkevämpi niin ei jää orpoja keskustelusivuja roikkumaan. Se että sivu on poistettu tosiaan näkyy, pääsee poistolokiin katsomaan ja poistoäänestys on arkistoituna. --Hartz (keskustelu) 16. marraskuuta 2013 kello 19.03 (UTC)

Tuotteiden/Brändien puhekielisistä nimistä

[1] Äänestysten mukaisesti sanat bemari, pösö, sitikka, hesari ja maikkari kuuluvat sanakirjaan, mutta sen sijaan Ray-Banit/raybanit, Hese, Mäkkäri ja bemmi [2] eivät kuulu. Millaiset puhekieliset nimet kuuluvat tänne ja millaiset eivät? Saisiko jonkinmoisen selvennyksen?--Sentree (Kysy rohkeasti!!!) ^Tarkkaile 23. joulukuuta 2013 kello 16.11 (UTC)

Tähän olisi joo kiva saada selvennystä. Mitä eroa on hesari ja Hesari... tai sitikka ja Sitikka... jos nämä saavat sisältyä, niin samaan aikaan Helsingin Sanomat ja Citröen eivät saa? --Hartz (keskustelu) 15. helmikuuta 2014 kello 15.37 (UTC)

Toivoisimme kaiketi myös kantaa ottamattomilta kantaa. Nähdäkseni esimerkiksi Hunsvotti-ylläpitäjä ei ole ollut puolesta tai vastaan. Ja sitten se, mitkä menevät riittävän merkittävinä, on myös kyseenalaista, kuten Sentree ja Hartz ovat tuossa kommentoineet. Esimerkiksi menevätkö reiskat (Ray-Banit) ja cittari (K-Citymarket) rajan yläpuolelle...?-85.156.38.78 30. syyskuuta 2014 kello 11.21 (UTC)

Etunimiyhdistelmät

Haluaisin laittaa etunimiyhdistelmistä (mm. Ralf-Lennart, Patrik-Robert, Roosa-Raakel) keskustelun, eivätköhän ne kuitenkin olisi soveltuvia sanakirjaan, ainakin yleisimmät sellaiset?--Sentree (Kysy rohkeAsti!!!) ^Tarkkaile 29. joulukuuta 2013 kello 13.11 (UTC)

Aikaisempi äänestys: Wikisanakirja:Poistettavat sivut/Etunimiyhdistelmät. Tuosta ei nyt selviä mitä yhdistelmiä on poistettu. --Mikko Paananen (keskustelu) 29. joulukuuta 2013 kello 18.20 (UTC)

No nuo ovat esimerkkejä. En todellakaa itsekään tiedä mitä on äänestetty pois, mutta Poistolokista sen voineisi tarkastaa. Ainakin Hanna V:n poistolokista [3] 10. helmikuuta 2009 löytyy jotain etunimiä.--Sentree (Kysy rohkeAsti!!!) ^Tarkkaile 29. joulukuuta 2013 kello 18.32 (UTC)

En kannata kaikkien etunimiyhdistelmien sisällyttämistä. Ehkä Anne-Mari ja Marja-Liisa voisivat sisältyä? Ehkä ihan vain pari yleisintä voitaisiin säilyttää. Jostain saattaisi löytää etunimien yleisyyslistan? --Hartz (keskustelu) 15. helmikuuta 2014 kello 15.39 (UTC)

Ainakin yleisimmät (Marja-Liisa, Vesa-Matti, yms.) pitäisi olla. En ainakaan itse edes ajattele niitä nimiyhdistelminä vaan niminä muiden joukossa. Kaikkia mahdollisia ei ole järkeä tehdä (Pasi-Anneli, yms.). Ehkä selkeintä olisi päättää joku raja Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelussa kerrotulle tietyn nimen saaneiden henkilöiden määrälle.

Esim. nimen voi lisätä, jos henkilöitä on yli 5. Nimipalvelussa kerrotaan nimen saaneiden määrä kahdenkymmenen vuoden jaksoina. Jos alle viisi henkilöä on saanut nimen kerrotaan on lukuna "alle 5". Joten sääntönä voisi olla vaikka ainakin yhtenä jaksona luku on yli 5 tai ainakin viitenä eri jaksona vähintään "alle 5". --Hunsvotti (keskustelu) 16. helmikuuta 2014 kello 16.08 (UTC)

En kannata etunimiyhdistelmien sisällyttämistä. Wikipedian ohjetta lainaten, Wikisanakirja(kaan?) ei ole sekalainen kokoelma tietoa. Etunimiyhdistelmät eivät mielestäni ole tarpeen etusivulla mainituissa käyttömuodossa. Nimiä voi yhdistellä vaikka miten ja sukupuolen kyseistä nimeä tuntematon saa selville etsimällä yhdistelmänimen osia, siis ”yksittäisiä” nimiä, joita on täällä vaikka kuinka paljon. Yhdistelmistä voisi kuitenkin kaikkein yleisimpiä sisällyttää, esim. sellaiset, joita vrk:n haku löytää vähintään 2000 kappaletta. Näin yleisiä yhdistelmiä voisi siis tässä yhteydessä ajatella omina niminään, kuten yllä mainittu. --Lentom (keskustelu) 17. helmikuuta 2014 kello 15.31 (UTC)

Suomalaiset nimet mennevät. Kuitenkaan suomalainen+ruotsalainen ym. tyyppisiä ei kannata kaiketi lisätä? Esimerkiksi nimi Kauko-Robert ei liene merkittävä, mutta Kauko-Roobert menee jo jotenkin--85.76.104.96 26. syyskuuta 2014 kello 20.29 (UTC)

Etu- ja sukunimet ja kieli

Väestörekisterikeskus on julkaissut suomalaisten nimilen luettelot avoimena datana[4]. Listat olisi helppo böräyttää botilla Wikisanakirjaan, mutta miten minkäkin kielen nimet rajataan? Nykyiselläänhän merkitään esim. Suomi-otsikon alle suomalainen sukunimi jne., jossa otsikko tarkoittaa kieltä ja suomalainen kansallisuutta tai maata. Eri vaihtoehtoja, joita tulee mieleen:

1. nimet, joiden joku osa perustuu suomen kieleen
2. ne, joiden omistajat puhuvat suomea
3. Suomessa käytössä olevat nimet
4. ne, joiden omistajat ovat Suomen kansalaisia

Vain 3. tai 4. on sellaisia, jotka voisi listoista automaattisesti lisätä, vaikka tietysti voi olettaa, että jos jonkun sukunimen omaavia on tarpeeksi myös 2. täyttyy ainakin osalla.

Aikaisempia keskusteluja aiheesta: [5][6][7][8] --Hunsvotti (keskustelu) 20. syyskuuta 2015 kello 10.06 (UTC)

Artikkelit siirtokirjoitetuille sanoille

Ohjeessa ei sanota mitään transkriboiduista sanoista. Mielestäni niillekin voisi tehdä omat artikkelit. Varsinkin vieraita merkistöjä käyttäville kielille kuten kiina ja japani. Käytössä on jo luokat Kiinan sanat pinyin ja Japanin sanat romaji jotka olisivat paljon hyödyllisempiä, jos artikkelit olisi latinalaisilla aakkosilla (tai latinalaisilla ja vierailla kirjaimilla aakkostettuna romanisoinnin mukaan, jolloin artikkelit listataan peräkkäin). Nykyään ne on vain aakkostettu romanisoidun muodon mukaan. Kyrillisten ja kreikkalaisten kirjaimistojen kohdalla ei tulisi yhtä suurta hyötyä, mutta niilläkin voisi ainakin joillakin nimillä ja ehkä joillakin termeillä olla tällaiset artikkelit. Artikkeli voisi olla vain yksinkertainen heikko uudelleenohjaus varsinaiseen sana-artikkeliin, esim. tämä on SFS 4900 -standardin mukainen translitterointi sanasta Москва. --Hunsvotti (keskustelu) 18. marraskuuta 2018 kello 19.06 (UTC)

Esimerkkejä: hikari, agoge, oikos, dacha. Varsinkin kulttuuritermeistä, joita käytetään muissa kielissä sitaattilainoina voisi olla sivut. --Hunsvotti (keskustelu) 24. marraskuuta 2018 kello 19.25 (UTC)

Näitä voisi kyllä lisätä yleisille anime-japanin sanoille. Esim. baka, kaba, neko, desu, pantsu, meganekko, ohayō. Näitä näkee meemeissä ja nettislangissa, enkä oikein tiedä minkä kielen alle niitä pitäisi lisätä. Joo ja ne pitäisi laittaa omaan luokkaansa niin voisi opetella japanin sanoja osaamatta edes kirjoitusmerkkejä.

Kyrillisillä aakkosilla kirjoitettuille sanoilla on tuskin samanlaista tarvetta. Lisäksi menetelmiä translitterointiin on monta erilaista. ISO 9 on ainakin venäjälle täysin hyödytön eikä sitä käytetä missään. --Mikko Paananen (keskustelu) 24. marraskuuta 2018 kello 21.05 (UTC)

Yleisimmin käytetystä sitaattilainoista ja erisnimistä artikkelit olisivat tarpeen, Wikisanakirjassa olisi kyrilisen tekstin translitteroinnissa käyttettävä SFS-standardia; viittauksia voisi kyllä tarvittaessa olla myös IS0-standardiin jms, ainakin meille oudoimmilta näyttävissä muodoissa esim. [Ŝëlkovo]].--Pjr (keskustelu) 13. joulukuuta 2018 kello 11.56 (UTC)