Keskustelu:teltta

Millä tavalla ikivanha germaaninen sana on suomen uudissana, vaikka Lönnrot olisikin sanaa "teltta" käyttänyt tai esittänyt käytettäväksi suomessa? 84.251.161.164 27. elokuuta 2019 kello 23.45 (UTC)

Voipi olla ettei Suomessa ole tunnettu muuta kuin kota. Teltta kun on aivan naurettava asumus, se kun ei kestä lumikuormaa. --Hartz (keskustelu) 29. elokuuta 2019 kello 05.15 (UTC)

Tässä tarkoitetaan, että sanan nykyinen kirjoitusasu on Lönnrotin käyttöön ottama. Kirjastossa ei ollut lähteenä käytettyä kirjaa, mutta Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologinen sanakirja oli. Sen mukaan sana on laina ruotsin sanasta tält ja nykyasu on ensi kertaa mainittu Lönnrotin sanakirjassa 1880 [!]. Aiemmin sana on ollut asuissa teltti ja tältti 1700-luvun alusta lähtien. Lisäksi on sana telta tai tella, joka merkitsee mm. ’telttaa’, mutta on vanhempi laina.

Häkkisen kirjassa on siis eri vuosi, kun Suomen sanojen alkuperässä. Kansalliskirjaston sanomalehtiarkistosta löytyy molempia vanhempia teltta-sanoja (kahdella t:llä), esim.

• 1821 ”2:seksi astui vanha parikunta saman pienen pöydän eteen, lankesi polvillensa; heidän 3 poikaansa ja vävy 4:tenä pitivät telttaa heidän päänsä päällä.”[1]
• 1829 ”Tämä tapahus oli vaatinut kaupungin asukkaat pakenemaan ulos kedoille ulkopuolella ja asumaan suojusten eli telttain alla, mutta siellä oli heitä taas vaivanneet kovat ja rankat sateet.”[2]
• 1830 ”Algierin sotaväki pakeni nyt joka haaralle ennättämiseen ja heijän leirinsä, josa oli 400 telttaa, sotaneuvoja, ruoka-kalua, eläimiä ja 100 kameelia, saivat Frankriikiläiset kokonansa. Päämiesten teltat olivat olleet erinomaisesti pulskat ja rikkaat.”[3]

Varsinkin viimeisessä on melko varmasti nykyinen merkitys. Parempi ehkä poistaa koko Lönnrot etymologiasta. --Hunsvotti (keskustelu) 30. elokuuta 2019 kello 19.55 (UTC)