Keskustelu:metyyli

Page contents not supported in other languages.
Wikisanakirjasta

Taivutusluokka[muokkaa]

Sanaa "metyyli" ei löydy Kielitoimiston sanakirjasta, joten en tiedä KOTUSin kantaa asiaan. Minusta näyttää kuitenkin Google-analyysin pohjalta siltä, että taivutusryhmän pitäisi olla "risti" eikä "paperi". Perustelen tätä sillä, että muodot "metyyleiden", "metyyleitten" ja "metyyleitä" löytyvät haussa vain sanakirjoista, vieläpä vain Wiktionarystä ja sellaisista sanakirjoista, jotka tunnetusti kopioivat sisältöä Wiktionarystä. Sen sijaan muodoille "metyylien" ja "metyylejä" löytyy tosiasiallista käyttöä. Samantapainen, myös orgaanisen kemian aihepiiriin kuuluva sana "etyyni" on Kielitoimiston sanakirjassa "risti" -luokassa. --Hekaheka (keskustelu) 21. huhtikuuta 2020 kello 10.14 (UTC)[vastaa]

Toisaalta trotyyli, daktyyli. Mä oon miettinyt, että näille häilyville tapauksille voisi tehdä jonkin oman merkinnän. Vastaavanlaisia tulee jatkuvasti vastaan. Esim. merkitään 5/6 ja taivutustaulukkoon kysymysmerkki 6. sanojen eteen. Kielitoimiston sanakirjakaan ei tunnu olevan näissä mitenkään johdonmukainen. --Hunsvotti (keskustelu) 21. huhtikuuta 2020 kello 11.55 (UTC)[vastaa]
Kotus on noissa varsin mielivaltainen. Esim. afgaani on risti-luokassa, mutta albaani on paperi-luokassa. Poliisi on paperi-luokassa, miliisi on risti-luokassa. Akryyli ja daktyyli ovat paperi-luokassa, kalkyyli risti-luokassa. Kemiaan liittyvistä vastaavista risti-luokkaan menevät metaani, etaani, propaani ja butaani ja oktaani, mutta pentaani ja dekaani (molemmat merkitykset) ovat paperi-luokassa. -eeni-loppuisista paperi-luokkaan kuuluu arseeni, risti-luokkaan bentseeni, eteeni, gluteeni, grafeeni ja pineeni. -yyni-loppuisia kemian termejä ei löydy Kielitoimiston sanakirjasta muita kuin etyyni. Kotuksella olisi toden totta jonkin verran selvennettävää. (Huom. kirjoitin tämän kommentin ennen jälkimmäistä omaa kommenttiasi) Mölli-Möllerö (keskustelu) 21. huhtikuuta 2020 kello 12.02 (UTC)[vastaa]
Siis luulin Hunsvotin kommenttia myös Hekahekan kirjoittamaksi... eli siis: painoin julkaise muutokset -nappia ensimmäisen kerran sen jälkeen, kun Hunsvotti oli julkaissut kommenttinsa, mutta itse en ollut siinä vaiheessa nähnyt muuta kuin Hekahekan avausviestin. Mölli-Möllerö (keskustelu) 21. huhtikuuta 2020 kello 12.04 (UTC)[vastaa]
Annetaan tosiasiallisen käytön ratkaista. Paperi-taivutus näyttäisi olevan "unattestable", kuten englanninkielisen Wiktionaryn puolella sanotaan. Mikähän muuten lienee suomenkielinen vastine? Olisiko "todentamaton"? --Hekaheka (keskustelu) 21. huhtikuuta 2020 kello 16.32 (UTC)[vastaa]
Joo, kannattaa se ennemmin 5:ksi muuttaa, jos ei käyttöä löydy. --Hunsvotti (keskustelu) 21. huhtikuuta 2020 kello 18.15 (UTC)[vastaa]
Voisikohan tuossa albaani-afgaani ja poliisi-miliisi ristiriidassa olla kyse siitä, että poliisi on oletettavasti vanhempi sana kuin miliisi, samoin kuin albaani on vanhempi kuin afgaani (suomalaisessa kielenkäytössä). Kielillä on taipumus vähitellen yksinkertaistua, joten voihan olla, että poliisia ja albaania on taivutettu paperinakin, mutta miliisiä ja afgaania ei. Nykyään katsoisin nimittäin toisenkin kerran heppua, joka sanoisi "poliiseitten" tai "poliiseita". --Hekaheka (keskustelu) 21. huhtikuuta 2020 kello 19.38 (UTC)[vastaa]
Paperi-luokkaan kuuluva sana vegaani tulee tämän mukaan englannin sanasta vegan, jota käytettiin ensimmäisen kerran vuonna 1944. Ainakin miliisi, gluteeni, metaani, propaani ja butaani sekä jopa pineeni ja afgaani ovat englannin vegan-sanaa vanhempia. Google-haulla "afgaaneita" (lainausmerkeissä) löytyy itse asiassa enemmän hakutuloksia kuin haulla "albaaneita". -eitA-loppuisia monikon partitiiveija ei kuitenkaan löydy Kansalliskirjaston lehtikokoelman (KLK) suomenkielisistä lehdistä ennen 1940-lukua sanoista miliisi, afgaani, metaani, etaani, proaani, butaani, bentseeni, eteeni, gluteeni, grafeeni, pineeni tai etyyni, toisaalta ei myöskään paperi-luokan sanoista akryyli, daktyyli, pentaani, dekaani, arseeni tai albaanikaan. (löytyy: albaaneja, pentaaneja, dekaaneja, daktyylejä; miliisejä, afgaaneja). Sananmuodon afgaaneja vanhin esiintymä on vuodelta 1893, albaaneja-sanan vanhin esiintymä aineistossa on vuodelta 1913. (Tein siis hiukan hakuja Korpissa). Mölli-Möllerö (keskustelu) 22. huhtikuuta 2020 kello 08.00 (UTC)[vastaa]


Tutkin tuota Korppia ja sain tuloksia:
  • dollareja: 3
  • dollareita: 61
  • tiilten: 9
Sana dollari kuuluu taivutustyyppiin 6 Kotuksessa. Olen itse kehitellyt neuvon suomea opiskelevalle, että jos on epävarmuutta, taipuuko sana tyypin 5 (ristien & ristejä) vai 6 (paperien, papereiden, papereitten & papereita, papereja) mukaan, niin taivuttaa tyypin 5 mukaan, sillä sen muodot ovat varmasti oikein. Monikon partitiivit dollareita ja dollareja ovat siis yhtä oikein, mutta dollareja selvästi harvinaisempi.
Sana tiili kuuluu taivutustyyppiin 23 Kotuksessa, mikä tarkoittaisi, että monikon genetiivi tiilten olisi väärin tai huonoa kieltä. Niin vain Korp osoitti, että muotoa käytetään silti vastoin Kotuksen ohjeita. Jo tämä tiili-juttu osoitti, miksi Kotusta ei kannata palvoa kaikkitietävänä jumalana.
Kotus myös rinnastaa arkikielen ja puhekielen, vaikkeivät ne synonyymeja olekaan. Erona uskaltaisin sanoa, että arkikielisestä ilmauksesta ei välttämättä tulisi punakynää lukion esseessä, mutta puhekielisestä tulisi lähes varmasti.--Sentree (Keskustele) 22. huhtikuuta 2020 kello 08.45 (UTC)[vastaa]
Kotuksesta ja sen sokean palvonnan järjenvastaisuudesta on keskustelua myös sivuolla Keskustelu:hakuli.--Sentree (Keskustele) 22. huhtikuuta 2020 kello 08.58 (UTC)[vastaa]
Dollari-sanassa on lyhyt vokaali keskitavussa, mikä erittäin todennäköisesti selittää sen, miksi dollareita on paljon yleisempi kuin dollareja. Myös edeltävällä konsonantilla voi olla tuohon vaikutusta. Jos tilannetta verrataan puhekieleen, niin omaan kielikorvaani (olen pk-seudulta kotoisin) puhekielinen monikon partitiivi muslimei (jossa loppu-i:tä edeltää m eikä r) ei särähdä, toisin kuin vaikkapa kuin dollarei tai kaverei (sen sijaan kriteerei, jossa on pitkä keskitavun vokaali, on minusta ihan OK pk-seudun murteessa). Turussa taas ne ovat todennäköisesti kaikki täysin käyttökelpoisia ja normaaleja muotoja, ainakin tästä päätellen. Mölli-Möllerö (keskustelu) 22. huhtikuuta 2020 kello 09.26 (UTC)[vastaa]