Siirry sisältöön

Können

Wikisanakirjasta

Saksa

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
nominatiividas Können
akkusatiividas Können
datiividem Können
genetiivides Könnens
11

Können n. (ei monikkoa)

  1. taito, osaaminen

Etymologia

[muokkaa]

substantivoitu verbistä können