Heikurinen
Suomi
[muokkaa]Erisnimi
[muokkaa]Heikurinen (38)
- suomalainen sukunimi
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | Heikurinen | Heikuriset |
| genetiivi | Heikurisen | Heikuristen Heikurisien |
| partitiivi | Heikurista | Heikurisia |
| akkusatiivi | Heikurinen; Heikurisen |
Heikuriset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | Heikurisessa | Heikurisissa |
| elatiivi | Heikurisesta | Heikurisista |
| illatiivi | Heikuriseen | Heikurisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | Heikurisella | Heikurisilla |
| ablatiivi | Heikuriselta | Heikurisilta |
| allatiivi | Heikuriselle | Heikurisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | Heikurisena (Heikurisna) |
Heikurisina |
| translatiivi | Heikuriseksi | Heikurisiksi |
| abessiivi | Heikurisetta | Heikurisitta |
| instruktiivi | – | Heikurisin |
| komitatiivi | – | Heikurisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | Heikurise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
Heikuris- | |
Lähteet
[muokkaa]- Esko Kirjalainen. Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot. Sukunimitilasto 4.9.2017. Väestörekisterikeskus. (50 nimenhaltijaa.)