Häme
 |
Suomi[muokkaa]
Erisnimi[muokkaa]
Häme (48)
- Suomen historiallinen maakunta sisämaassa Etelä-Suomessa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | Häme | – |
| genetiivi | Hämeen | – |
| partitiivi | Hämettä | – |
| akkusatiivi | Häme; Hämeen |
– |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | Hämeessä | – |
| elatiivi | Hämeestä | – |
| illatiivi | Hämeeseen | – |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | Hämeellä | – |
| ablatiivi | Hämeeltä | – |
| allatiivi | Hämeelle | – |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | Hämeenä | – |
| translatiivi | Hämeeksi | – |
| abessiivi | Hämeettä | – |
| instruktiivi | – | – |
| komitatiivi | – | Hämeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | Hämee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
Hämet- | |
Etymologia[muokkaa]
Aiemmasta muodosta *hämä (vrt. hämäläinen), jonka varhempi äännekehitys on *hämä < *šämä. Sanaa pidettiin aiemmin sukulaissanana nimityksille Suomi ja saamelaisten nimitykselle (ks. saamelainen), mutta uudemman kyseisiin nimiin liittyvän teorian mukaan Hämeen nimi on lainattu kantasaamesta, sen sijaan että sanat olisivat periytyneet yhteisestä alkumuodosta. Väitettä puoltavat äänteellisten seikkojen lisäksi se, että Hämeen alueella on todennäköisesti ollut saamelaisasutusta ennen itämerensuomalaisten kansojen leviämistä sisämaahan.
Käännökset[muokkaa]
1. Suomen historiallinen maakunta
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adjektiivit: hämäläinen