Ereignis
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Saksa[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | das Ereignis | die Ereignisse |
| akkusatiivi | das Ereignis | die Ereignisse |
| datiivi | dem Ereignis | den Ereignissen |
| genetiivi | des Ereignisses | der Ereignisse |
| 18 | ||
Ereignis n. (monikko Ereignisse)
- tapahtuma (jonkin asian tapahtuminen)
Etymologia[muokkaa]
verbin ereignen vartalosta ereign- ja suffiksista -nis
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adjektiivit: ereignislos