Ereignis

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Saksa[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi das Ereignis die Ereignisse
akkusatiivi das Ereignis die Ereignisse
datiivi dem Ereignis den Ereignissen
genetiivi des Ereignisses der Ereignisse

Ereignis n. (monikko Ereignisse)

  1. tapahtuma (jonkin asian tapahtuminen)

Etymologia[muokkaa]

verbin ereignen vartalosta ereign- ja suffiksista -nis

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]