Siirry sisältöön

Ausweis

Wikisanakirjasta

Saksa

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
nominatiivider Ausweisdie Ausweise
akkusatiividen Ausweisdie Ausweise
datiividem Ausweisden Ausweisen
genetiivides Ausweisesder Ausweise
38

Ausweis m. (monikko Ausweise)

  1. kortti (tietyssä paikassa asioimiseen käytettävä, kantajansa identifioiva ja asioimisoikeuden osoittava kortti)
  2. henkilöllisyystodistus

Etymologia

[muokkaa]

verbin ausweisen vartalosta ausweis-

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Synonyymit
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]