-itse
 |
Suomi[muokkaa]
Suffiksi[muokkaa]
-itse
- prolatiivin tunnus, sijapääte; johdin, jolla ilmaistaan toiminnan väylää, reittiä, välinettä, keinoa tai tapaa
- tie + -(i)tse → teitse
- puhelin + -(i)tse → puhelimitse
- ohi + -(i)tse → ohitse
- Lähetin kirjeen postitse, vaikka en haluaisikaan kertoa asiasta hänelle kirjeitse. Kaiken lisäksi posti meni perille sekä maanteitse että meritse.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: [it̪.s̠e̞(ʔ)]
Huomautukset[muokkaa]
- itse-johdokset ovat adverbeja tai adpositioita
Käännökset[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 385 itse-adverbit eli prolatiivi