Siirry sisältöön

-itse

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Suffiksi

[muokkaa]

-itse

  1. prolatiivin tunnus, sijapääte; johdin, jolla ilmaistaan toiminnan väylää, reittiä, välinettä, keinoa tai tapaa
    tie + -(i)tse teitse
    puhelin + -(i)tse puhelimitse
    ohi + -(i)tse ohitse
    Lähetin kirjeen postitse, vaikka en haluaisikaan kertoa asiasta hänelle kirjeitse. Kaiken lisäksi posti meni perille sekä maanteitse että meritse.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: [it̪.s̠e̞(ʔ)]

Huomautukset

[muokkaa]
  • itse-johdokset ovat adverbeja tai adpositioita

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]