-isa

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: -isä, Isa, Isä, isa, isä ja İsa


Suomi[muokkaa]

Suffiksi[muokkaa]

-isa (etuvokaalinen muoto -isä)

  1. adjektiiveja substantiiveista muodostava johdin, joka sisältää yleensä kantasanan runsauden merkityksen
    valoisa (valo + -isa) huone = huone, johon tulee runsaasti valoa
    kalaisa (kala + -isa) järvi = järvi, jossa on runsaasti kalaa
  2. adjektiiveja verbeistä muodostava johdin, joka ilmaisee kantaverbinsä tarkoittaman tapahtuman luonteenomaisuutta tai esiintymismahdollisuutta
    taipuisa (taipua + -isa) = helposti taipuva, luonteeltaan taipuva

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

antoisa, arvoisa, auvoisa, ehtoisa, eloisa, epämieluisa, epäsuotuisa, hupaisa, joutuisa, kaihoisa, kaikuisa, kalaisa, karttuisa, kiihkoisa, kiintoisa, kimmoisa, kotoisa, kukkaisa, kunnianarvoisa, kuuluisa, laatuisa, leppoisa, lihaisa, lokoisa, lukuisa, makoisa, marjaisa, mehuisa, meluisa, mieluisa, muistoisa, raivoisa, rattoisa, rauhaisa, remuisa, riemuisa, riitaisa, riittoisa, ruokaisa, satoisa, sointuisa, sopuisa, sotaisa, suloisa, suojaisa, suotuisa, surkuhupaisa, surullisenkuuluisa, taipuisa, tehoisa, toraisa, tuhoisa, tuottoisa, turvaisa, tuskaisa, uhmaisa, valoisa, valtaisa, varjoisa, verkkaisa, vetoisa, vilpoisa, vimmaisa, virtaisa, voittoisa

Lähteet[muokkaa]