рукав

Serbia

Substantiivi

ру̀ка̄в m. (latinalainen rukav)

1. hiha

Ukraina

Substantiivi

рука́в m. (gen. рукавá)

1. hiha
2. haara, haarauma (joen, oksan)
3. letku

   поже́жний рука́в ‒ paloletku

Taivutus

	yksikkö	monikko
nominatiivi	рука́в	рука́ва, рукави́
genetiivi	рукава́	рукаві́в
datiivi	рукаво́ві, рукаву́	рукава́м
akkusatiivi	рука́в	рука́ва, рукави́
instrumentaali	рукаво́м	рукава́ми
lokatiivi	рукаві́	рукава́х
vokatiivi	рукаве́	рука́ва, рукави́

Liittyvät sanat

• рука
• рукавиця; рукавичка

Johdokset

• adjektiivit: рукавний
• deminutiivit: рукавець

Venäjä

Substantiivi

рука́в (monikko рукава) (paino siirtyy päätteelle monikossa)

1. hiha
2. haara (joen)
3. letku

   пожа́рный рука́в ‒ paloletku

Taivutus

	yksikkö	monikko
nominatiivi	рука́в	рукава́
genetiivi	рукава́	рукаво́в
datiivi	рукаву́	рукава́м
akkusatiivi	рука́в	рукава́
instrumentaali	рукаво́м	рукава́ми
prepositionaali	рукаве́	рукава́х

Etymologia

• рука