разрыв
Venäjä[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
разры́в m.
- repeämä, halkeama, rako
- Солнце глянуло в разрыв между облаками. -- Aurinko pilkotti pilvien raosta.
- ero
- разрыв в счёте – maaliero
- разрыв во времени – aikaero
- välirikko, välien katkaisu
- немедленный разрыв отношений с Германией – välitön välien katkaisu Saksan kanssa
- räjähdys
Taivutus[muokkaa]
| eloton | yksikkö | monikko |
|---|---|---|
| nominatiivi | разры́в | разры́вы |
| genetiivi | разры́ва | разры́вов |
| datiivi | разры́ву | разры́вам |
| akkusatiivi | разры́в | разры́вы |
| instrumentaali | разры́вом | разры́вами |
| prepositionaali | разры́ве | разры́вах |