кулак

Ukraina

Substantiivi

кула́к m. (gen. -a)

1. nyrkki
2. (sodankäynti) nyrkki, keskitetty voima, iskujoukko
3. (murteellinen) kourallinen

Taivutus

eloton	yksikkö	monikko
nominatiivi	кула́к	кулаки́
genetiivi	кулака́	кулакі́в
datiivi	кулако́ві, кулаку́	кулака́м
akkusatiivi	кула́к	кулаки́
instrumentaali	кулако́м	кулака́ми
lokatiivi	кулаку́	кулака́х
vokatiivi	кулаку́	кулаки́

Huomautukset

• kulakki on ukrainaksi куркуль

Venäjä

Substantiivi

кула́к m. (paino päätteellä)

1. nyrkki
2. (historia) kulakki (elollinen)
3. (sodankäynti) nyrkki, keskitetty voima
4. kampi, kahva

Taivutus

elollinen	yksikkö	monikko
nominatiivi	кула́к	кулаки́
genetiivi	кулака́	кулако́в
datiivi	кулаку́	кулака́м
akkusatiivi	кулака́	кулако́в
instrumentaali	кулако́м	кулака́ми
prepositionaali	кулаке́	кулака́х

eloton	yksikkö	monikko
nominatiivi	кула́к	кулаки́
genetiivi	кулака́	кулако́в
datiivi	кулаку́	кулака́м
akkusatiivi	кула́к	кулаки́
instrumentaali	кулако́м	кулака́ми
prepositionaali	кулаке́	кулака́х

Liittyvät sanat

• раскулачивание
• раскулачить

Johdokset

• adjektiivit: кулачный
• substantiivit: кулачество, кулачок
• verbit: кулачить