übe

Wikisanakirjasta
Katso myös: ube

Saksa[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

übe

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä üben
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä üben
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä üben
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä üben