örisevä

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

örisevä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä öristä

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi örisevä örisevät
genetiivi örisevän örisevien
(öriseväin)
partitiivi örisevää öriseviä
akkusatiivi örisevä; örisevän örisevät
sisäpaikallissijat
inessiivi örisevässä örisevissä
elatiivi örisevästä örisevistä
illatiivi örisevään öriseviin
ulkopaikallissijat
adessiivi örisevällä örisevillä
ablatiivi örisevältä öriseviltä
allatiivi örisevälle öriseville
muut sijamuodot
essiivi örisevänä örisevinä
translatiivi öriseväksi öriseviksi
abessiivi örisevättä örisevittä
instruktiivi örisevin
komitatiivi örisevine