äskeinen
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
äskeinen (38) (ei vertailuasteita)
- hetki sitten tapahtunut t. (olemassa) ollut
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈæskei̯nen/
- tavutus: äs‧kei‧nen
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | äskeinen | äskeiset |
genetiivi | äskeisen | äskeisten äskeisien |
partitiivi | äskeistä | äskeisiä |
akkusatiivi | äskeinen; äskeisen | äskeiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | äskeisessä | äskeisissä |
elatiivi | äskeisestä | äskeisistä |
illatiivi | äskeiseen | äskeisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | äskeisellä | äskeisillä |
ablatiivi | äskeiseltä | äskeisiltä |
allatiivi | äskeiselle | äskeisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | äskeisenä | äskeisinä |
translatiivi | äskeiseksi | äskeisiksi |
abessiivi | äskeisettä | äskeisittä |
instruktiivi | – | äskeisin |
komitatiivi | – | äskeisine |
Äskeinen tarkoittaa viimeksi tapahtunutta asiaa.
Käännökset[muokkaa]
1. hetki sitten tapahtunut
|
Aiheesta muualla[muokkaa]
- äskeinen Kielitoimiston sanakirjassa