ärtyisyys
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]ärtyisyys (40)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈært̪yi̯syːs/
- tavutus: är‧tyi‧syys
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ärtyisyys | ärtyisyydet |
| genetiivi | ärtyisyyden | ärtyisyyksien |
| partitiivi | ärtyisyyttä | ärtyisyyksiä |
| akkusatiivi | ärtyisyys; ärtyisyyden |
ärtyisyydet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ärtyisyydessä | ärtyisyyksissä |
| elatiivi | ärtyisyydestä | ärtyisyyksistä |
| illatiivi | ärtyisyyteen | ärtyisyyksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ärtyisyydellä | ärtyisyyksillä |
| ablatiivi | ärtyisyydeltä | ärtyisyyksiltä |
| allatiivi | ärtyisyydelle | ärtyisyyksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ärtyisyytenä | ärtyisyyksinä |
| translatiivi | ärtyisyydeksi | ärtyisyyksiksi |
| abessiivi | ärtyisyydettä | ärtyisyyksittä |
| instruktiivi | – | ärtyisyyksin |
| komitatiivi | – | ärtyisyyksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | ärtyisyyde- | |
| vahva vartalo | ärtyisyyte- | |
| konsonantti- vartalo |
ärtyisyyt- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. se, että on ärtyinen
|