ärsyttävä
Suomi
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]ärsyttävä (10) (komparatiivi ärsyttävämpi, superlatiivi ärsyttävin) (taivutus[luo])
- aistien välityksellä provosoiva, reagointia aiheuttava. Negatiivista psyykkistä reagointia psyykkisen tai fyysisen provosoinnin avulla aiheuttava.
- (fysiologia) fyysisiä oireita tai tulehdusta aiheuttava
Käännökset
[muokkaa]1. aistien välityksellä provosoiva, reagointia aiheuttava
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]ärsyttävä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä ärsyttää
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ärsyttävä | ärsyttävät |
| genetiivi | ärsyttävän | ärsyttävien (ärsyttäväin) |
| partitiivi | ärsyttävää | ärsyttäviä |
| akkusatiivi | ärsyttävä; ärsyttävän |
ärsyttävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ärsyttävässä | ärsyttävissä |
| elatiivi | ärsyttävästä | ärsyttävistä |
| illatiivi | ärsyttävään | ärsyttäviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ärsyttävällä | ärsyttävillä |
| ablatiivi | ärsyttävältä | ärsyttäviltä |
| allatiivi | ärsyttävälle | ärsyttäville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ärsyttävänä | ärsyttävinä |
| translatiivi | ärsyttäväksi | ärsyttäviksi |
| abessiivi | ärsyttävättä | ärsyttävittä |
| instruktiivi | – | ärsyttävin |
| komitatiivi | – | ärsyttävine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | ärsyttävä- | |
| vahva vartalo | ärsyttävä- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |