äreys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

äreys (40)[1]

  1. se, että on äreä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈæreys/ tai /ˈærey̯s/
  • tavutus: ä‧re‧ys / ä‧reys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi äreys äreydet
genetiivi äreyden äreyksien
partitiivi äreyttä äreyksiä
akkusatiivi äreys;
äreyden
äreydet
sisäpaikallissijat
inessiivi äreydessä äreyksissä
elatiivi äreydestä äreyksistä
illatiivi äreyteen äreyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi äreydellä äreyksillä
ablatiivi äreydeltä äreyksiltä
allatiivi äreydelle äreyksille
muut sijamuodot
essiivi äreytenä äreyksinä
translatiivi äreydeksi äreyksiksi
abessiivi äreydettä äreyksittä
instruktiivi äreyksin
komitatiivi äreyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo äreyde-
vahva vartalo äreyte-
konsonantti-
vartalo
äreyt-

Etymologia[muokkaa]

sanan äreä vartalosta äre- ja suffiksista -ys

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • äreys Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40