ärähtää

Suomi

Verbi

ärähtää (53-F) (taivutus[luo])

1. (momentaaninen) äristä

   Koira ärähti, kun yritin ottaa sen luun.

2. (sanomalehtikielessä, ekspressiivinen) esittää kiukkuinen vastalause, esittää vastustava kanta

   Keskusta ärähti Stubbin Nato-puheista. (mtv.fi)

   EU ärähti halvoista kiinalaisista sähkö­autoista (hs.fi)

Ääntäminen

• IPA: /ˈæræht̪æːˣ/
• tavutus: ä‧räh‧tää

Etymologia

• verbi äristä (vartaloaines är|i- + pääte -ähtää)

Käännökset

1. äristä; esittää lyhyt kikkuinen vastalause

englanti: snarl

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: ärähdys, ärähtäminen

Aiheesta muualla

• ärähtää Kielitoimiston sanakirjassa