älyllisyys
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
älyllisyys (40)
- se, että on älyllinen
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈælylˌlisyːs/
- tavutus: ä‧lyl‧li‧syys
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | älyllisyys | älyllisyydet |
genetiivi | älyllisyyden | älyllisyyksien |
partitiivi | älyllisyyttä | älyllisyyksiä |
akkusatiivi | älyllisyys; älyllisyyden |
älyllisyydet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | älyllisyydessä | älyllisyyksissä |
elatiivi | älyllisyydestä | älyllisyyksistä |
illatiivi | älyllisyyteen | älyllisyyksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | älyllisyydellä | älyllisyyksillä |
ablatiivi | älyllisyydeltä | älyllisyyksiltä |
allatiivi | älyllisyydelle | älyllisyyksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | älyllisyytenä | älyllisyyksinä |
translatiivi | älyllisyydeksi | älyllisyyksiksi |
abessiivi | älyllisyydettä | älyllisyyksittä |
instruktiivi | – | älyllisyyksin |
komitatiivi | – | älyllisyyksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | älyllisyyde- | |
vahva vartalo | älyllisyyte- | |
konsonantti- vartalo |
älyllisyyt- |
Etymologia[muokkaa]
sanan älyllinen vartalosta älyllis- ja suffiksista -yys
Käännökset[muokkaa]
1. se, että on älyllinen
|
Aiheesta muualla[muokkaa]
- älyllisyys Kielitoimiston sanakirjassa