äkkäävä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
äkkäävä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä äkätä
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | äkkäävä | äkkäävät |
genetiivi | äkkäävän | äkkäävien (äkkääväin) |
partitiivi | äkkäävää | äkkääviä |
akkusatiivi | äkkäävä; äkkäävän | äkkäävät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | äkkäävässä | äkkäävissä |
elatiivi | äkkäävästä | äkkäävistä |
illatiivi | äkkäävään | äkkääviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | äkkäävällä | äkkäävillä |
ablatiivi | äkkäävältä | äkkääviltä |
allatiivi | äkkäävälle | äkkääville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | äkkäävänä | äkkäävinä |
translatiivi | äkkääväksi | äkkääviksi |
abessiivi | äkkäävättä | äkkäävittä |
instruktiivi | – | äkkäävin |
komitatiivi | – | äkkäävine |