ääntiö
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]ääntiö (3)
- (fonetiikka) vokaalin rinnakkaisnimitys
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈæːnt̪iø/
- tavutus: ään‧ti‧ö
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ääntiö | ääntiöt |
| genetiivi | ääntiön | ääntiöiden ääntiöitten |
| partitiivi | ääntiötä | ääntiöitä |
| akkusatiivi | ääntiö; ääntiön |
ääntiöt |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ääntiössä | ääntiöissä |
| elatiivi | ääntiöstä | ääntiöistä |
| illatiivi | ääntiöön | ääntiöihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ääntiöllä | ääntiöillä |
| ablatiivi | ääntiöltä | ääntiöiltä |
| allatiivi | ääntiölle | ääntiöille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ääntiönä | ääntiöinä |
| translatiivi | ääntiöksi | ääntiöiksi |
| abessiivi | ääntiöttä | ääntiöittä |
| instruktiivi | – | ääntiöin |
| komitatiivi | – | ääntiöine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ääntiö- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- ääntiö Kielitoimiston sanakirjassa