äänittäjä
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]äänittäjä (10)
- henkilö, joka äänittää (työkseen)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈæːnit̪ˌt̪æjæ/
- tavutus: ää‧nit‧tä‧jä
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | äänittäjä | äänittäjät |
| genetiivi | äänittäjän | äänittäjien (äänittäjäin) |
| partitiivi | äänittäjää | äänittäjiä |
| akkusatiivi | äänittäjä; äänittäjän |
äänittäjät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | äänittäjässä | äänittäjissä |
| elatiivi | äänittäjästä | äänittäjistä |
| illatiivi | äänittäjään | äänittäjiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | äänittäjällä | äänittäjillä |
| ablatiivi | äänittäjältä | äänittäjiltä |
| allatiivi | äänittäjälle | äänittäjille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | äänittäjänä | äänittäjinä |
| translatiivi | äänittäjäksi | äänittäjiksi |
| abessiivi | äänittäjättä | äänittäjittä |
| instruktiivi | – | äänittäjin |
| komitatiivi | – | äänittäjine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | äänittäjä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. henkilö, joka äänittää
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- äänittäjä Kielitoimiston sanakirjassa