Versioiden väliset erot sivulla ”sui”
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Poistettu mallineen (verbi, substantiivi, adverbi, supistuma) vanhentuneet parametrit |
korvattu taivutusmuototeksti taivutusmuotomallneella Merkkaus: Palautettu |
||
Rivi 39: | Rivi 39: | ||
'''sūs''' |
'''sūs''' |
||
# {{taivm-y-dat|la|sus|luok=s}} |
|||
# (''taivutusmuoto'') ''yksikön datiivi sanasta'' '''[[sus#Latina|sūs]]''' |
|||
# {{taivm-y-abl|la|sus|luok=s}} |
|||
# (''taivutusmuoto'') ''yksikön ablatiivi sanasta'' '''[[sus#Latina|sūs]]''' |
|||
[[Luokka:Latinan substantiivien taivutusmuodot]] |
[[Luokka:Latinan substantiivien taivutusmuodot]] |
Versio 12. toukokuuta 2024 kello 07.14
Suomi
Verbi
sui
- (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä sukia
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä sukia
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä sukia
Fidži
Substantiivi
sui
Ido
Pronomini
sui
- (taivutusmuoto) monikko sanasta sua
Italia
Supistuma
sui
Latina
Ääntäminen
Pronomini
suī
- (possessiivinen taivutusmuoto) yksikön maskuliinin genetiivimuoto sanasta suus
- (possessiivinen taivutusmuoto) yksikön neutrin genetiivimuoto sanasta suus
- (possessiivinen taivutusmuoto) monikon maskuliinimuoto sanasta suus
- (refleksiivinen) genetiivimuoto sanasta sē
Etymologia
- indoeurooppalaisen kantakielen sanajuuresta *swe
Substantiivi
sūs
Verbi
sui
- (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin perfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä suō
- (taivutusmuoto) passiivin preesensin infinitiivi verbistä suō
Aiheesta muualla
- Charlton T. Lewis and Charles Short: A Latin Dictionary Clarendon Press, Oxford (1879): ”sui”
- Charlton T. Lewis: An Elementary Latin Dictionary Harper & Brothers, New York (1891): ”sui”
- Félix Gaffiot: Dictionnaire Illustré Latin-Français Hachette, s.v., Pariisi (1934): ”sui”
- Meissner, Carl; Auden, Henry William: Latin Phrase-Book, Macmillan and Co., Lontoo (1894)
Muinaisprovensaali
Verbi
sui
- (taivutusmuoto) indikatiivin yksikön 1. persoonan preesens verbistä esser
Muinaisranska
Verbi
sui
- (taivutusmuoto) indikatiivin yksikön 1. persoonan preesens verbistä estre
Romania
Verbi
sui
Etymologia
- latinan sanasta subīre < aktiivin infinitiivin preesens verbistä subeō (’lähestyä’, ’lähentyä’, ’lähetä’)
Liittyvät sanat
Johdokset
Vietnam
Adverbi
sui
Ääntäminen
Luokat:
- Suomen verbien taivutusmuodot
- Fidžin sanat
- Fidžin kielen substantiivit
- Idon pronominien taivutusmuodot
- Italian sanat
- Italian kielen supistumat
- Latinan pronominien taivutusmuodot
- Latinan kielen refleksiivipronominit
- Latinan substantiivien taivutusmuodot
- Latinan verbien taivutusmuodot
- Muinaisprovensaalin verbien taivutusmuodot
- Muinaisranskan verbien taivutusmuodot
- Romanian sanat
- Romanian kielen verbit
- Vietnamin sanat
- Vietnamin kielen adverbit