äänekäs

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

äänekäs (41-A) (komparatiivi äänekkäämpi, superlatiivi äänekkäin) (taivutus[luo])

  1. sellainen, joka aiheuttaa tai josta aiheutuu voimakasta ääntä, tai hälyä, kovaääninen
    Joskus lammas on äänekäs määkijä.
    Pahojen henkien karkottamiseksi järjestetyt uudenvuoden äänekkäät ilotulitukset kiusaavat erityisesti koiria.
    Naapurien äänekäs mekastus valvotti.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈæːnekæs/
  • tavutus: ää‧ne‧käs

Etymologia[muokkaa]

johdos substantiivista ääni (ääne- + -käs)

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Vastakohdat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]