ympäröivä

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

ympäröivä (10)

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä ympäröidä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi ympäröivä ympäröivät
genetiivi ympäröivän ympäröivien
(ympäröiväin)
partitiivi ympäröivää ympäröiviä
akkusatiivi ympäröivä; ympäröivän ympäröivät
Sisäpaikallissijat
inessiivi ympäröivässä ympäröivissä
elatiivi ympäröivästä ympäröivistä
illatiivi ympäröivään ympäröiviin
Ulkopaikallissijat
adessiivi ympäröivällä ympäröivillä
ablatiivi ympäröivältä ympäröiviltä
allatiivi ympäröivälle ympäröiville
Muut
essiivi ympäröivänä ympäröivinä
translatiivi ympäröiväksi ympäröiviksi
abessiivi (ympäröivättä) (ympäröivittä)
instruktiivi ympäröivin
komitatiivi ympäröivine