yliote

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

yliote

  1. hallitseva asema, erityisesti jossakin kamppailussa

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈyliˌot̪eˣ/
  • tavutus: y‧li‧o‧te

Etymologia[muokkaa]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

niskalenkki

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • yliote Kielitoimiston sanakirjassa