ylioppilastutkinto

Suomi

Substantiivi

ylioppilastutkinto

1. ylioppilastutkintolautakunnan laatima lukion päättötutkinto, ylioppilaskoe, joka mittaa lukiossa saavutettuja tietoja, taitoja ja kypsyyttä

   Ylioppilastutkintoon voi osallistua lukion koko oppimäärää opiskeleva opiskelija.

   Ylioppilaskokeen suorittaminen johtaa ylioppilstutkintoon.

Etymologia

• yhdyssana sanoista ylioppilas ja tutkinto

Käännökset

1. lukion päättötutkinto

englanti: matriculation, matriculation examination, A level ruotsi: studentexamen saksa: Reifeprüfung, Abitur n.

turkki: matrikülasyon venäjä: школьный выпускной экзамен m.

Liittyvät sanat

• Eb-tutkinto
• Gymnasieexamen-tutkinto
• IB-tutkinto
• loppukoe
• tutkinto
• ylioppilastodistus

Yhdyssanat

• ylioppilastutkintolautakunta

Aiheesta muualla

• ylioppilastutkinto Kielitoimiston sanakirjassa
• ylioppilastutkinto Tieteen termipankissa