ylhäisyys

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

ylhäisyys (40)[1]

  1. ylhäisessä asemassa oleva henkilö
    Hänen ylhäisyytensä prinssi Charles.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi ylhäisyys ylhäisyydet
genetiivi ylhäisyyden ylhäisyyksien
partitiivi ylhäisyyttä ylhäisyyksiä
akkusatiivi ylhäisyys; ylhäisyyden ylhäisyydet
Sisäpaikallissijat
inessiivi ylhäisyydessä ylhäisyyksissä
elatiivi ylhäisyydestä ylhäisyyksistä
illatiivi ylhäisyyteen ylhäisyyksiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi ylhäisyydellä ylhäisyyksillä
ablatiivi ylhäisyydeltä ylhäisyyksiltä
allatiivi ylhäisyydelle ylhäisyyksille
Muut
essiivi ylhäisyytenä ylhäisyyksinä
translatiivi ylhäisyydeksi ylhäisyyksiksi
abessiivi ylhäisyydettä ylhäisyyksittä
instruktiivi ylhäisyyksin
komitatiivi ylhäisyyksine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

ylhäinen + -syys

Käännökset[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40