yhteisöllisyys
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
yhteisöllisyys (40)
- ihmisten sosiaalisten suhteiden muodostama kokonaisuus; se, että on yhteisöllinen
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | yhteisöllisyys | yhteisöllisyydet |
genetiivi | yhteisöllisyyden | yhteisöllisyyksien |
partitiivi | yhteisöllisyyttä | yhteisöllisyyksiä |
akkusatiivi | yhteisöllisyys; yhteisöllisyyden |
yhteisöllisyydet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | yhteisöllisyydessä | yhteisöllisyyksissä |
elatiivi | yhteisöllisyydestä | yhteisöllisyyksistä |
illatiivi | yhteisöllisyyteen | yhteisöllisyyksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | yhteisöllisyydellä | yhteisöllisyyksillä |
ablatiivi | yhteisöllisyydeltä | yhteisöllisyyksiltä |
allatiivi | yhteisöllisyydelle | yhteisöllisyyksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | yhteisöllisyytenä | yhteisöllisyyksinä |
translatiivi | yhteisöllisyydeksi | yhteisöllisyyksiksi |
abessiivi | yhteisöllisyydettä | yhteisöllisyyksittä |
instruktiivi | – | yhteisöllisyyksin |
komitatiivi | – | yhteisöllisyyksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | yhteisöllisyyde- | |
vahva vartalo | yhteisöllisyyte- | |
konsonantti- vartalo |
yhteisöllisyyt- |
Etymologia[muokkaa]
johdos adjektiivista yhteisöllinen
Käännökset[muokkaa]
1. ihmisten sosiaalisten suhteiden muodostama kokonaisuus
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- yhteisöllisyys Kielitoimiston sanakirjassa