yhdentyminen

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

yhdentyminen

  1. (taivutusmuoto) 4. infinitiivi verbistä yhdentyä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi yhdentyminen yhdentymiset
genetiivi yhdentymisen yhdentymisten
yhdentymisien
partitiivi yhdentymistä yhdentymisiä
akkusatiivi yhdentyminen; yhdentymisen yhdentymiset
Sisäpaikallissijat
inessiivi yhdentymisessä yhdentymisissä
elatiivi yhdentymisestä yhdentymisistä
illatiivi yhdentymiseen yhdentymisiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi yhdentymisellä yhdentymisillä
ablatiivi yhdentymiseltä yhdentymisiltä
allatiivi yhdentymiselle yhdentymisille
Muut
essiivi yhdentymisenä yhdentymisinä
translatiivi yhdentymiseksi yhdentymisiksi
abessiivi yhdentymisettä yhdentymisittä
instruktiivi yhdentymisin
komitatiivi yhdentymisine-
+ omistusliite