vuode

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Vuode Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

Vuode, sänky

vuode (48-F)[1]

  1. valmistettu, yleensä pehmustettu makuupaikka, tavallisesti sängyssä
    Vuoteeseen kuuluu yleensä patja, tyyny ja peite sekä useimmiten ainakin aluslakana.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋuo̯deˣ/
  • tavutus: vuo‧de

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vuode vuoteet
genetiivi vuoteen vuoteiden
vuoteitten
partitiivi vuodetta vuoteita
akkusatiivi vuode;
vuoteen
vuoteet
sisäpaikallissijat
inessiivi vuoteessa vuoteissa
elatiivi vuoteesta vuoteista
illatiivi vuoteeseen vuoteisiin
vuoteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vuoteella vuoteilla
ablatiivi vuoteelta vuoteilta
allatiivi vuoteelle vuoteille
muut sijamuodot
essiivi vuoteena vuoteina
translatiivi vuoteeksi vuoteiksi
abessiivi vuoteetta vuoteitta
instruktiivi vuotein
komitatiivi vuoteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vuotee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
vuodet-

Etymologia[muokkaa]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Yläkäsitteet[muokkaa]
Osakäsitteet[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

häävuode, kaksoisvuode, kenttävuode, kuolinvuode, lapsivuode, parivuode, sairasvuode, taittovuode, tautivuode, vesivuode, vierasvuode, vuodehoito, vuodekatos, vuodekumppani, vuodelepo, vuodeosasto, vuodepaikka, vuodepeite, vuodepotilas, vuodesohva, vuodetarjotin, vuodetoveri, vuodevaate, vuoteenkastelu, vuoteenoma

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • vuode Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 48-F
  2. Kaisa Häkkinen. Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WSOY, 2004