voilokki
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- paksu, huopamainen, pehmusteena ja eristeenä käytettävä villakangas
- puolipaksu vanutettu huopa
- (hevosurheilu) satulahuopa tai ravihevosen selkään laitettava numerolappu
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈʋoi̯lokːi/
- tavutus: voi‧lok‧ki
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | voilokki | voilokit |
genetiivi | voilokin | voilokkien (voilokkein) |
partitiivi | voilokkia | voilokkeja |
akkusatiivi | voilokki; voilokin |
voilokit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | voilokissa | voilokeissa |
elatiivi | voilokista | voilokeista |
illatiivi | voilokkiin | voilokkeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | voilokilla | voilokeilla |
ablatiivi | voilokilta | voilokeilta |
allatiivi | voilokille | voilokeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | voilokkina | voilokkeina |
translatiivi | voilokiksi | voilokeiksi |
abessiivi | voilokitta | voilokeitta |
instruktiivi | – | voilokein |
komitatiivi | – | voilokkeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | voiloki- | |
vahva vartalo | voilokki- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- voilokki Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-A