viuhahdus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

viuhahdus (39)

  1. viuhahtaminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋiu̯hɑhdus/
  • tavutus: viu‧hah‧dus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi viuhahdus viuhahdukset
genetiivi viuhahduksen viuhahdusten
viuhahduksien
partitiivi viuhahdusta viuhahduksia
akkusatiivi viuhahdus;
viuhahduksen
viuhahdukset
sisäpaikallissijat
inessiivi viuhahduksessa viuhahduksissa
elatiivi viuhahduksesta viuhahduksista
illatiivi viuhahdukseen viuhahduksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi viuhahduksella viuhahduksilla
ablatiivi viuhahdukselta viuhahduksilta
allatiivi viuhahdukselle viuhahduksille
muut sijamuodot
essiivi viuhahduksena viuhahduksina
translatiivi viuhahdukseksi viuhahduksiksi
abessiivi viuhahduksetta viuhahduksitta
instruktiivi viuhahduksin
komitatiivi viuhahduksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo viuhahdukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
viuhahdus-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä viuhahtaa (viuhahd- + -us)

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]