virna

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

virna (9)[1]

  1. jokin virnojen (Vicia) sukuun kuuluva hernekasvi(laji)

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋirnɑ/
  • tavutus: vir‧na

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi virna virnat
genetiivi virnan virnojen
(virnain)
partitiivi virnaa virnoja
akkusatiivi virna;
virnan
virnat
sisäpaikallissijat
inessiivi virnassa virnoissa
elatiivi virnasta virnoista
illatiivi virnaan virnoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi virnalla virnoilla
ablatiivi virnalta virnoilta
allatiivi virnalle virnoille
muut sijamuodot
essiivi virnana virnoina
translatiivi virnaksi virnoiksi
abessiivi virnatta virnoitta
instruktiivi virnoin
komitatiivi virnoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo virna-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

aitovirna, hiirenvirna, keltavirna, metsävirna, mustatäplävirna, muukalaisvirna, nätkelmävirna, peuranvirna, pommerinvirna, purppuravirna, rehuvirna, ruisvirna, unkarinvirna

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • virna Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9