virike

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

virike (48-A)[1]

  1. kimmoke, heräte, yllyke
    Hän sai Pariisin-matkallaan valtavasti taiteellisia virikkeitä.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi virike virikkeet
genetiivi virikkeen virikkeiden
virikkeitten
partitiivi virikettä virikkeitä
akkusatiivi virike; virikkeen virikkeet
Sisäpaikallissijat
inessiivi virikkeessä virikkeissä
elatiivi virikkeestä virikkeistä
illatiivi virikkeeseen virikkeisiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi virikkeellä virikkeillä
ablatiivi virikkeeltä virikkeiltä
allatiivi virikkeelle virikkeille
Muut
essiivi virikkeenä virikkeinä
translatiivi virikkeeksi virikkeiksi
abessiivi virikkeettä virikkeittä
instruktiivi virikkein
komitatiivi virikkeine-
+ omistusliite

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 48-A