vimma

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

vimma (9)

  1. kiihko, raivo

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈʋimːɑ̝]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi vimma vimmat
genetiivi vimman vimmojen
(vimmain)
partitiivi vimmaa vimmoja
akkusatiivi vimma; vimman vimmat
Sisäpaikallissijat
inessiivi vimmassa vimmoissa
elatiivi vimmasta vimmoista
illatiivi vimmaan vimmoihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi vimmalla vimmoilla
ablatiivi vimmalta vimmoilta
allatiivi vimmalle vimmoille
Muut
essiivi vimmana vimmoina
translatiivi vimmaksi vimmoiksi
abessiivi vimmatta vimmoitta
instruktiivi vimmoin
komitatiivi vimmoine-
+ omistusliite

Ruotsi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

vimma (1) (yks. määr. vimman, mon. epämäär. vimmor, mon. määr. vimmorna)

  1. vimpa (Vimba vimba)