venakko

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

venakko (4-A)[1]

  1. (arkikieltä, usein halventava) venäläinen nainen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋenɑkːo/
  • tavutus: ve‧nak‧ko

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi venakko venakot
genetiivi venakon venakoiden
venakoitten
venakkojen
partitiivi venakkoa venakkoja
venakoita
akkusatiivi venakko;
venakon
venakot
sisäpaikallissijat
inessiivi venakossa venakoissa
elatiivi venakosta venakoista
illatiivi venakkoon venakkoihin
venakoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi venakolla venakoilla
ablatiivi venakolta venakoilta
allatiivi venakolle venakoille
muut sijamuodot
essiivi venakkona venakkoina
venakoina
translatiivi venakoksi venakoiksi
abessiivi venakotta venakoitta
instruktiivi venakoin
komitatiivi venakkoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo venako-
vahva vartalo venakko-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • venakko Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 4-A